Sote- ja maakuntauudistus käynnistää kunnissa ja maakunnissa suuren mittaluokan rakennemuutoksen. Se vertautuu 2000-luvun alussa koettuun teollisuuden rakennemuutokseen, arvioi kuntien eläkevakuuttamisesta vastaavan Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Kietäväinen herättelee päättäjiä rakennemuutokseen ja sen työllisyysvaikutuksiin Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jyty-lehden (1/2018) haastattelussa.
Teollinen rakennemuutos sulki tehtaita, aiheutti työttömyyttä ja synnytti kriisipaikkakuntia. Rakennemuutoksen kourissa kärsiville seutukunnille suunnattiin tukipaketteja osin myös EU:n tuella. Kietäväisen mukaan vastaavaan on syytä varautua myös kunta- ja maakuntarakenteen mullistuksen yhteydessä.
– Kunnilla ja maakunnilla on edessään rakennemuutoksen kaltainen tilanne. Tulisi käynnistää kansallinen hanke, johon kansallisen rahoituksen ohella haettaisiin myös EU:n rakennerahoitusta, Kietäväinen toteaa UP-uutispalvelulle.
Kietäväisen mielestä rakennemuutokseen tulisi varautua nimenomaan kansallisella tasolla. Vaikuttavuus kärsisi, jos jokainen maakunta ja yksittäiset kunnat ratkoisivat ongelmia omin päin.
– Hanke toteutettaisiin niissä maakunnissa, jotka haluavat lähteä mukaan. Myös kuntia ja kuntayhtymiäkin voisi tulla mukaan.
Kunnat oireilevat
Kuntaliiton apulaisjohtajan Reijo Vuorennon mukaan Kietäväinen puhuu täyttä asiaa. Kunnat oireilevat epävarman tulevaisuuden edessä esimerkiksi myymällä sote-kiinteistöjään yksityisille sote-yrityksille.
Niiden pelätään jäävän kolmen vuoden suojakauden jälkeen kuntien rasitteiksi. Vaille käyttöä jäävien sote-kiinteistöjen alaskirjaukset raunioittaisivat monen kunnan talouden.
– Kuntien toiminta näyttää epämääräiseltä, mutta siihen on syynsä. Ei luoteta hallituksen toimintaan sote-uudistuksessa. Ei tiedetä mitä on tulossa.
Vuorento ymmärtää kuntapäättäjiä, jotka haluavat säilyttää lähipalvelut, kun sote- ja maakuntauudistus veisi ne maakuntakeskuksiin.
– Ymmärrän hyvin, että jopa vasemmistolaiset päättäjät äänestävät palvelujen yksityistämisen puolesta, kunhan saadaan poistettua epävarmuus palvelujen tulevaisuudesta ja säilytettyä lähipalvelut.
Vuorennon mukaan kunnissa ymmärretään tulevat ongelmat selkeämmin kuin valtakunnan tason päätöksenteossa ja valmistelussa.
– Koko sote-uudistuksen valmistelu on ollut luvattoman heikkoa. Kiire on hirmuinen ja homma pitää viedä nopeasti läpi. Jälkikäteen sitten korjataan mitä voidaan.
Tukipalvelut väliinputoajina
Kietäväinen arvioi, että rakennemuutoksen myrskynsilmään joutuu ensimmäisenä sote-tukipalvelujen henkilöstö. Hänen arvioi työpaikan menetyksen uhkaavan jopa yli kymmentätuhatta tukipalvelujen työntekijää.
– On syytä nostaa esiin huoli työpaikoista. Tulisi arvioida koulutustarpeet ja minimoida työttömiksi jäävien määrä.
Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan on osoittautunut hyvin vaikeaksi saada päättäjät ymmärtämään soten tukihenkilöstön huoli tulevaisuudestaan.
– Valtakunnallisissa valmisteluelimissä sanotaan vain, että nyt tehdään kokonaisratkaisua. Henkilöstöasioihin ehditään mennä sitten kun kokonaisratkaisu on valmis.
Pihlajamäen mukaan samaa virttä veisaavat ministerit, kun heille kertoo henkilöstön tulevaisuushuolista.
– Kun henkilöstöstä soten yhteydessä puhutaan, niin silloin kyseessä on hoitohenkilöstö. Tukipalvelujen ihmiset unohdetaan.
Sote-palvelujen tukihenkilöstöön Jytyn jäsenistössä kuuluvat mm. talous- ja henkilöstöhallinnon toimihenkilöt, terveydenhuollon osastosihteerit sekä välinehuoltajat ja sairaaloiden taloushallinnon työntekijät.
Pihlajamäen mukaan ei ole tietoa miten ja minne he sijoittuvat sote- ja maakuntaorganisaatiossa.
– Ei ole vastauksia. Sote-valmisteluissa on unohdettu iso ryhmä työntekijöitä.
Sama ongelma koskee Pihlajamäen mukaan myös Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liiton JHL:n jäseniä. Heidän tukipalveluitaan ovat mm. ateria- ja siivouspalvelut sekä kiinteistönhuolto.
– Molemmat liitot kokevat, että jäsenemme ovat väliinputoajia. Heitä ei kukaan näe eikä kuule.
uutiskirje 
