Huono työttömyysturvan valmistelu kismittää

Työttömien palvelut ja sanktiot halutaan tasapainoon. Lisäksi palkansaajakeskusjärjestöjen asiantuntijat tahtovat selkeyttä työttömyysturvalakiin.

– Sekavan työttömyysturvalain vuoksi meille jää useita väliinputoajaryhmiä, kuten itsensä työllistäjät, johtaja Katarina Murto toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta toteaa. Isoimpana ongelmana hän näkee palvelujen riittämättömät resurssit ja aktiivimalli-politiikan.

– Työvoimapalveluihin on kytkettävä vahvemmin myös sosiaali- ja terveyspalveluja, sillä työttömien joukossa on heitäkin, joita palvelut eivät muuten tavoita.

Murto uskoo, että yksilöllisellä palvelupolulla työtön työnhakija pääsee nykyistä paremmin tavoitteeseen, työhön. Työllä pitää pystyä myös tulemaan toimeen.

– Nyt aktiivimallilla tähdätään byrokratian lisäämiseen ja sanktioiden seuraamiseen, eikä pyritä aidosti työllistämään. Voimavaroja pitäisi kohdentaa enemmän palveluihin.

Yrityksille vastuuta

Hallitus perustelee työttömien aktiivimallia rangaistuksineen sillä, että työttömät saataisiin hakemaan aktiivisesti töitä. Siihen hallitus ei ole ottanut kantaa, onko töitä vai ei.

– Peräänkuulutan myös yritysten yhteiskuntavastuuta, että ne työllistäisivät enemmän. Osallistavaa sosiaaliturvaa voidaan harkita vaikeasti työllistyville, jos sillä vältetään syrjäytyminen, Murto toteaa.

Hän vaatii palveluihin ja sanktioihin tasapainoa.

Myös korkeasti koulutettujen Akava perää palvelukykyä TE-toimistoihin. Aktiivimallia tulisi Akavan mukaan kehittää oikeudenmukaisemmaksi.

– Aktiivimalli käsittää työttömän aktiivisuuden liian suppeasti. Aktiivisuusehdon pitäisi täyttyä vaikkapa ammattiliittojen työllistymistä edistävillä palveluilla, ekonomisti Heikki Taulu Akavasta esittää.

Myös työttömän omaehtoinen työnhaku pitäisi Taulun mielestä lukea aktiivisuudeksi.

Karenssi ei kannusta

Suunnitteilla olevassa aktiivimalli 2:ssa työttömän pitäisi hakea yhtä työpaikkaa viikossa, jotta hän välttäisi työttömyyskorvauksen menettämisen määräajaksi.

– Karenssi on liian jyrkkä rangaistus työtä hakevalle. Olisi hyvä, jos omaehtoinen työnhaku luettaisiin työttömälle hyväksi eikä työn hakematta jättäminen toisi karenssia, Taulu ehdottaa.

Eduskunnassa käsitellään kevään aikana esitystä, jossa työtön saisi puolen vuoden ajan opiskella omaehtoisesti, ilman TE-toimiston lausuntoa. Esitys voisi tulla voimaan jo kuluvana vuonna.

– Tämä on juuri sellaista työttömyysturvan uudistamista, jota Akava toivoo.

Selkeämpää lainsäädäntöä

Irene Niskanen, Teollisuuden työttömyyskassan johtaja tietää, miten työttömyysturvalait vaikuttavat käytännössä.

– Aktiivimalli hämmentää jäsenistöä, Niskanen toteaa.

Tällä hetkellä työttömyyskassan työntekijät saavat palauteryöppyjä ja yrittävät neuvoa parhaansa mukaan, vaikka laissa on monen tulkinnan meneviä aukkoja. Niskanen toivoo selkeämpää lainsäädäntöä, jotta työttömätkin tietäisivät, miten pitää toimia.

– Toivon jatkossa hallitukselta päätöksiä, jotka valmistellaan yhdessä ja valmistelulle annetaan myös aikaa. Aktiivimalli oli hyvä esimerkki huonosti valmistellusta lainsäädännöstä.

Niskanen ehdottaa, että kaikki työttömyysturvaan liittyvät maksatukset tehtäisiin työttömyyskassan luukulta.

– Näin työttömyyskassan jäsenen palvelu paranisi aidosti, hän toteaa.

Lisäksi kaikki tieto olisi saatavissa yhdestä paikasta.

Hallituksen uusi idea teettää työttömien haastattelut ja palvelutarpeen arvioinnit yksityisillä palveluntuottajilla herättää työttömyyskassan johtajassa lievää epätoivoa. Esityksen mukaan väliaikainen laki tulisi voimaan jo tänä vuonna, vaikka tietojärjestelmät eivät ole ajan tasalla.

– Lain piti tulla voimaan vuonna 2020 maakuntauudistuksessa. Epäilen, saadaanko siihenkään mennessä tietojärjestelmiä kuntoon, puhumattakaan tämän vuoden aikana.