Perheelliset opiskelijat kokevat perheen ja opiskelun yhdistämisen haastavaksi. Tämä kävi ilmi Suomen ylioppilaskuntien teettämästä kyselytutkimuksesta, joka julkistettiin torstaina. Peräti 51,5 prosenttia vastaajista kertoi ajan riittävyyden ja aikataulutuksen asettamista haasteista.
Lähes puolet vastaajista on joutunut jättämään kursseja tai tenttejä kesken perhesyistä tai lastenhoito-ongelmien vuoksi. Niin ikään puolet (50,2 prosenttia) vastanneista oli sitä mieltä, että opintojen järjestämisessä ei oteta nykyisellään huomioon perheellisten tarpeita.
”Aika kouluhommien tekemiseen rajoittuu erittäin paljon kotipäässä ja jos jotain kasautuu illalle, on niiden tekeminen huomattavasti vaikeampaa sekä aika raskasta perheelle. Toisaalta jos asioita ei tee illalla vaan tekee ne koululla, venyvät päivät, mikä myöskin aiheuttaa ongelmia.”
Jos jotain kasautuu illalle,sen tekeminen on huomattavasti vaikeampaa.
Mies, 23-vuotta, asuu puolison kanssa, kaksi lasta.
Joka toinen käy töissä
Perheen ja opiskelun yhteensovittaminen on kyselyn perusteella hankalaa myös taloudellisesti.
Vastaajista noin puolet tee ansiotyötä. Yli 20 tuntia viikossa ansiotyötä tekee runsas viidennes.
Noin 85 prosenttia vastanneista asuu puolison tai kumppanin kanssa. Puolisoista tai kumppaneista 56,7 prosenttia käy pääasiallisesti töissä ja 15,4 prosenttia on opiskelija tai opiskelija, joka käy myös töissä.
Vastaajat pitävät tärkeimpänä teemana opintotuen uudistamisessa lisätukikuukausia perheellisille opiskelijoille. Vastaajat arvioivat, että se vähentäisi perheellisten opiskelijoiden suorituspaineita. Noin puolet vastaajista käy ansiotyössä samaan aikaan kun opiskelee.
Iltahoitoa lapsille
Lastenhoitopalveluihin toivottiin enemmän joustavuutta. Noin viidennes tarvitsisi 36 tuntia tai enemmän lastenhoitopalveluita viikossa. 1–10 viikkotunnilla lastenhoitoa arvioi pärjäävänsä neljännes vastanneista.
Moni toivoi, että hoitoa voisi saada eri päivinä eri kellonaikoihin. Myöhään alkavat luennot tuottavat ongelmia, koska päiväkodit menevät kiinni viimeistään 17.30, jonka jälkeen hoitoa on vaikea järjestää lapsille. Moni kokee myös poissaoloista kertyvien lisätehtävien tekemisen kuormittavaksi ja liian työläiksi verrattuna luennolla istumiseen.
Lisäksi selvityksestä nousi esiin toiveita joustavampien suoritustapojen sallimisesta, esimerkiksi etäopiskelusta.
Ei jaksa
Vaikka omat terveysongelmat kiusasivat vain 11,5 prosenttia vastaajista, moni koki oman jaksamisen olevan koetuksella. Keskeinen syy on unen vähyys, mutta tyypillisiä olivat myös riittämättömyyden tunne ja yksinäisyys.
Myös puolison, päiväkodin, omien vanhempien tuen puuttuminen sekä vaikeudet integroitua perheellisenä opiskelijana osaksi opiskelijayhteisöä mainittiin
”Väsymyksen vuoksi en jaksa ajatellakaan, että lukisin artikkeleita tai kirjoittaisin jotain järkevää.”
Nainen, 34-vuotias, asuu puolison kanssa, kaksi lasta.
Perheellisten yliopisto-opiskelijoiden tutkimusselvitykseen vastasi 635 henkilöä. Kysely on toteutettu syksyllä 2017 yhteistyössä Väestöntutkimuslaitoksen ja Väestöliiton Perheystävällisesti töissä -hankkeen kanssa.
Vastauksista 33,3 prosenttia tuli Helsingin yliopistosta, 18,7 prosenttia Jyväskylän yliopistosta ja 10,2 prosenttia Turun yliopistosta. Suurimmalla osalla vastaajista laket olivat 3–5-vuotiaita.
lehti 