Tätä on kotihoito
Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolakiin kirjattujen kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta.
Suurin osa kotihoidon asiakkaista on iäkkäitä henkilöitä, mutta joukossa on myös runsaasti nuorempia asiakkaita, joilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdesairaudesta johtuva hoidon tarve.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kyselyyn vastasi 3 005 kotihoidossa työskentelevää jäsentä.
Yli 80 prosenttia vastaajasta ilmoittaa työn henkisen kuormituksen kasvaneen.
Kotihoidossa työ on rankkaa, mutta palkitsevaa ihanien ihmisten johdosta. Aika vanhusten luona käynteihin ei riitä, ja moni työntekijä potee huonoa omaatuntoa hoidon laadusta ja on huolissaan asiakkaistaan. Sijaisia ei palkata, ja työ kuormittaa sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Näin voi kiteyttää keskeisimmät SuPerin tekemän kyselyn tulokset kotihoidon työntekijöiden tilanteesta. Tulosten valossa näyttää siltä, että kotihoidon kehittämisessä lähtökohtana ei ole ollut asiakkaan hyvinvointi vaan kustannussäästöt, summataan SuPerin kyselyn tulokset.
Työntekijöillä on jatkuva huoli hoidon laadusta. Vain vajaa viidennes kokee, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin.
Harvempi hoitaa useampia vaikeammin sairaita
Tammikuussa tehdyn kyselyn tulokset kertoivat yhtä karua kieltä työntekijöiden määrästä kuin tiedossa olleet Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) luvut.
Työntekijöiden määrä on vähentynyt samaan aikaan, kun hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt ja avun tarve kasvanut. Asiakaskäyntien määrä viikossa per työntekijä on lisääntynyt.
Työn kokee erittäin raskaaksi neljännes kotihoidon työntekijöistä, ja valtaosa ainakin jossain määrin raskaaksi. Kokemus työn raskaudesta on muuttunut huonompaan suuntaan kolme vuotta sitten tehdyn kyselyn jälkeen.
Myös henkinen paine on lisääntynyt. Yli 80 prosenttia vastaajista ilmoittaa työn henkisen kuormituksen kasvaneen. Työn fyysinen kuormitus on kasvanut yli 60 prosentin mielestä.
Liian vähän työntekijöitä ja pätkäistyjä vuoroja
Yli kahdeksan vastaajaa kymmenestä vastaajasta kertoo, että työntekijöitä on liian vähän. He haluaisivat lisää lähi- ja perushoitajia, sijaisia poissaoloihin sekä sairaanhoitajia. Myös pyykin ja siivouksen hoitoon tarvittaisiin lisää työntekijöitä. Kysely paljastaa, että sijaisia ei myöskään aina saada.
Työntekijöiden ajan riittämättömyys näkyy arjessa siten, että työntekijät eivät aina ehdi syömään. Ajoitukset saattavat heittää siten, että lounas- ja vapaa-ajat sattuvat jonnekin ”pellolle”, tien päälle.
Myös työvuoroja pilkotaan kuormittavasti. Vastanneista yli 80 prosenttia tekee kaksivuorotyötä. Vastaajista lähes viidennes tekee työpäivänsä kahdessa erässä aloittaen 7–11 aikaan ja jatkaen vuoroaan 14–18.
Vastaajista 60 prosenttia kertoo olleensa viimeisen 12 kuukauden aikana sairaana työssä. Kymmenesosa ei uskalla jäädä sairastamaan määräaikaisesta työsuhteesta johtuen.
Tätä on kotihoito
Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolakiin kirjattujen kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta.
Suurin osa kotihoidon asiakkaista on iäkkäitä henkilöitä, mutta joukossa on myös runsaasti nuorempia asiakkaita, joilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdesairaudesta johtuva hoidon tarve.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kyselyyn vastasi 3 005 kotihoidossa työskentelevää jäsentä.
Yli 80 prosenttia vastaajasta ilmoittaa työn henkisen kuormituksen kasvaneen.
uutiskirje 
