Ruuan reaalihinta on kääntynyt vuoden alussa nousuun. Samalla ruoka siirtyy inflaation jarrumiehestä inflaation veturiksi.
Näin toteaa kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksen blogissa.
Koska palkat nousevat, nousevat myös hinnat
Halpuutusta on vaikea todentaa.
Lehtisen mukaan elintarvikkeiden hinnat lähtivät nousuun tammikuussa 2018 ja nousu jatkui myös helmikuussa.
– Palkankorotusten ja maailmanmarkkinahintojen nousun takia hintojen nousu tulee jatkumaan pitkään ja halpuutukselle voidaan sanoa hyvästit, Lehtinen kirjoittaa.
Aiemmin hintojen laskun takana olivat vilja-, liha-, maito- ja rasvatuotteiden hinnat. Niiden lasku alkoi keväällä 2014.
– Liha- ja maitotuotteissa hintojen vuotuinen lasku oli parhaimmillaan viisi prosenttia. Viljatuotteissa päästiin enimmillään kolmen prosentin laskuun. Vuoden 2018 alussa vilja- ja lihatuotteiden hinnat ovat olleet hieman alle prosentin nousussa.
Maitotaloustuotteiden hinnat sen sijaan ovat nousseet selvästi yli yleisen inflaation eli pari prosenttia ja rasvatuotteidenkin hinnat ovat olleet nousussa toukokuusta 2017 lähtien. Helmikuussa voin hinnan vuosinousu oli 22 prosenttia.
Lehtinen toteaa, että muissa pääryhmissä halpuutusta on vaikea todentaa, usein kausivaihteluiden ja maailmanmarkkinahinnan heilahtelujen vuoksi. Esimerkiksi hedelmien ja vihannesten tukkuhinnat voivat muuttua parikin kertaa viikossa.
Sokeri- ja muiden ravintotuotteiden hintojen laskun takana oli vuonna 2017 makeisveron poistaminen. Näidenkin tuotteiden hinnat ovat kääntyneet nousuun vuoden alussa. Alkoholittomien juomien hinnat lähtivät nousuun jo vuoden 2016 marraskuusta.
Kalatuotteet ovat ainoa ryhmä, jossa hinnat ovat tämän vuoden alussa laskeneet.
Halpuuttamista pakon edessä
Suomessa alettiin puhua ruuan halpuuttamisesta kolme vuotta sitten, kun S-ryhmä lanseerasi siitä näyttävän mainoskampanjan, jonka mukaan ruuan hinta halpeni. Myös K-ryhmä joutui reagoimaan siihen. Kuluttaja-lehti kertoi kuitenkin viime vuonna, että ruuan hinta oli lähtenyt Suomessa laskuun jo ennen kampanjaa ja kauppa reagoi lähinnä pakon edessä.
– Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia, Lehtinen muistuttaa.
Kotimainen kilpailu oli yksi syy hintojen laskuun, mutta enemmän siihen vaikuttivat Venäjän asettamat tuontirajoitukset ja maailmanmarkkinahintojen lasku.
– Vuosina 2014–17 elintarvikkeiden hinnat laskivat vuositasolla 1–2 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin ne edellisvuosina olivat nousseet, Lehtinen toteaa.
uutiskirje 
