Kilpailukykysopimuksessa vuonna 2016 Suomen hallitus ja työntekijät sopivat, että työaikaa lisätään palkattomasti 24 tuntia vuodessa, kuntapuolen kesälomarahoja leikataan 30 prosenttia sekä työntekijöiden maksamat työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat. Työntekijäpuolen ehtona oli, ettei tällä hallituskaudella leikata enempää työttömiltä tai työssäkäyviltä, ja näin hallitus välttäisi muun muassa yleislakon.
Hallituksen aktiivimallissa 1.1.2018 alkaen työttömän tulee 65 maksupäivän aikana olla vähintään 18 tuntia palkkatyössä tai ansaita yritystoiminnassa 241 euroa tai osallistua viisi päivää työllistymistä edistävään palveluun. Edellä mainittuja ehtoja ei voi yhdistää, vaan jokin ehto pitää täyttyä tai työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia. Myös 60 päivän karenssiin johtavia ehtoja ollaan kiristämässä.
Suomessa on tilastokeskuksen mukaan 230 000 työtöntä ja 145 000 piilotyötöntä. Piilotyöttömyydeksi lasketaan opiskelu, sairaus, lastenhoito tai jokin muu vastaava syy, jonka johdosta työnhakija ei ole etsinyt töitä viimeisen neljän viikon aikana.
Erilaisten arvioiden ja tilastojen mukaan vuoden aikana tarjolle tulee yhteensä noin 100 000 avointa työpaikkaa, joista yli puolet on määräaikaisia tai osa-aikaisia. Laskutavasta riippuen työttömiä työnhakijoita on 2–4 kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja, joten työttömien on vaikeaa tai jopa mahdotonta täyttää aktiivimallin vaatimuksia.
Suomen hallituksen aktiivimallin todellinen tarkoitus on leikata työttömien työttömyysetuutta sekä lisätä osa-, pätkä- ja halpatyövoiman määrää. Tämä rikkoo vuoden 2016 kilpailukykysopimusta. Myös työttömyyspäivärahan keston lyhentäminen vuodesta 2017 alkaen sadalla päivällä, rikkoo kilpailukykysopimusta. Yritysmaailmassa sopimus purettaisiin sopimusrikkomukseen vedoten.
Tanskassa yhtä työvoimatoimiston asiantuntijaa kohden on 13 työnhakijaa. Suomessa yhdellä työvoimatoimiston asiantuntijalla on noin 100 työnhakijaa, joten Suomessa ei voida aidosti tehdä työttömälle yksilöllistä työllistymissuunnitelmaa, seurantaa ja tukitoimenpiteitä.
Jarno Strengell
pääluottamusmies
Mikkeli
uutiskirje 
