KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Merja Kyllönen: Europarlamentissa valta on kansalla, mutta kansa ei tiedä sitä

Merja Kyllönen on viihtynyt europarlamentissa, jossa EU:n rauhan projekti on konkretisoitunut hänelle. Jatkokausi on haussa, mutta siihen hän tarvitsee tukea.

Merja Kyllönen on viihtynyt europarlamentissa, jossa EU:n rauhan projekti on konkretisoitunut hänelle. Jatkokausi on haussa, mutta siihen hän tarvitsee tukea. Kuva: Jarno Mela

Merja Kyllösellä on edessä tiukka syksy ja talvi europarlamentissa. Edessä on neuvotteluja niin rahoituksesta, ilmastosta kuin maahanmuutosta ja monesta muusta. Unionilta hän kaipaa monta asiaa, yhtenä niistä parempaa ulkoista viestintää.

Jussi Virkkunen
9.9.2018 7.00
Fediverse-instanssi:

Reilut neljä vuotta europarlamentissa on konkretisoinut monta asiaa Merja Kyllöselle. Yksi niistä on EU:n perusidea rauhan unionina, jonka tavoitteena on estää sotia Euroopassa.

– Olen aina pitänyt EU:ta rauhan unionina, mutta sen merkityksen olen tajunnut vasta tässä työssä. Sen, mitä se tarkoittaa. Miksi hiili- ja teräsunionin pohjalle rakennettu yhteistyö on kriittisen tärkeää.

– Perusidea siitä, että eurooppalaisilla ihmisillä olisi yhdessä halu tehdä yhteistyötä rikkomisen sijaan. Voisi sanoa, että sen arvo on noussut potenssiin miljoona vuoteen 2014 nähden. Aiemmin se oli klisee, nyt se on konkretisoitunut, Kyllönen sanoo turkulaisessa kahvilassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Eurooppa Kyllösen Turkuunkin toi elo-syyskuun vaihteessa, kun kaupungissa järjestettiin Eurooppa-foorumi. Siellä kuultiin paljon puhetta siitä, mikä unioni oikein nykyään on ja mitkä ovat sen haasteet.

Kyllönen listaa nopeasti unionin suurimmat haasteet, jotka vaativat toimia syksyn aikana. Keskustelu EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksestä jatkuu, samoin vääntö maahanmuutosta, ja energiaa pitäisi löytää myös ilmastoasioihin.

– Isoja asioita, tietysti tulevaisuuskeskustelu kiinnostaa, mihin EU on menossa. Suomen puheenjohtajuuskausi on heti eduskunta- ja eurovaalien jälkeen. Olisiko meillä jotain annettavaa, että voisimmeko hajottamisen sijaan yhdistää tätä perhettä jotenkin, vasemmistoliiton meppi pohtii.

Pitää olla rohkea edelläkävijä

Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on jo kiire. Siitä huolimatta puhe sen ympärillä pyörii pitkälti kuluttajien vapaaehtoisten toimien ympärillä. Tähän Kyllönen kaipaa muutosta. Hän nosti jo presidentinvaalikampanjassaan esiin sen, että ilmastonmuutos on Suomen suurin uhka.

– Jos ajatellaan seuraavan komission työohjelmaa, niin jos olisimme fiksuja, ymmärtäisimme sen, että maailma tarvitsee ilmastoedelläkävijän. EU:n tasolla pitää pysytä rakentamaan toimintamalli, jossa vähähiilinen maailma on mahdollinen.

Suurin kysymys ilmastoaiheessa on rohkeus, Kyllönen pohtii.

– Onko uskallusta olla edelläkävijä. Se ei välttämättä tarkoita, että olisimme kaikesta samaa mieltä, mutta olisimme isosta kuvasta samaa mieltä.

Jotta suuret päästövähennykset ovat mahdollisia, tulee eteen myös kysymys luopumisesta. Jatkuva talouskasvu ei ole ekologisesti kestävää.

– Se tarkoittaa, että jokainen luopuu jostain. Mutta olisiko se varsinkin hyvinvointivaltioissa täysin katastrofaalista, jos kaikkein hyvinvoivimmat jäsenet luopuisivat jostain, Kyllönen sanoo.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on myös vaikutuksensa unionia repivään maahanmuuttokeskusteluun. Lämpenevä planeetta uhkaa tehdä satojen miljoonien ihmisten asuinalueista elinkelvottomia. Kyllönen lähtisikin ratkaisemaan humanitaarista pakolaiskysymystä ilmasto-, vesi- ja ravintoasia edellä.

– Miten pystytään toteuttamaan asioita Afrikassa niin, että sieltä ei ole tarvetta lähteä hakemaan uutta elintilaa, koska kotimaa on tuhoutunut. On paljon puhuttu, miten EU voi investoida Afrikkaan niin, että peruskysymykset saataisiin siellä omavaraisesti tuotettua. Jos haluamme sanoa, että autetaan kohdemaassa, se tarkoittaa konkreettisia toimia.

Pohjoista ja itää koetellaan

Jos ei ole maahanmuutosta sopiminen helppoa unionissa, ei helppoa tule myöskään rahaväännöstä. Kyllönen kuvailee tilannetta todella vaikeaksi etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta.

– Ensinnäkin jo sen takia, että koheesiorahoitusta ollaan siirtämässä pohjoisilta ja itäisiltä alueilta etelään. Se on taiston paikka jo koulutuspoliittisista syistä. Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat saaneet sitä kautta rahoitusta, Kyllönen sanoo.

Kyllönen huomauttaa, että kyse on alueellisesta tasa-arvosta.

– Tämä on enemmän tasa-arvo- kuin kansallisen edun kysymys. Lobbausta tarvitaan alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Ei ajatella, että se on nurkkakuntainen juttu, että Pohjois- ja Itä-Suomi haluavat jotain. Se on tasa-arvoasia.

Joka tapauksessa unionin rahoitus on menossa uusiksi, kun Britannia jättää EU:n. Monissa maissa on tartuttu ajatukseen, että jäsenmaksu EU:lle ei saa nousta. Poliitikot viljelevät helposti uppoavaa viestiä, jossa puhutaan unionin jättimäisestä budjetista, jota on pakko leikata.

– EU:n budjetista sanotaan, että se on megalomaaninen. Se on 4–5 kertaa Suomen budjetti. En sanoisi, että se on megalomaaninen, Kyllönen vertaa.

Viestintä kuntoon

Unionin verbaalinen mätkiminen on kuitenkin helppoa, ja poliitikot yrittävät ja monesti saavat sillä kannatusta. Britanniassa tämä huipentui kansanäänestykseen, jossa eroa kannattanut puoli voitti. Vasta äänestyksen jälkeen on selvinnyt, mitä kaikkea unioni on Britannialle mahdollistanut.

– Brexitissä kulminoituu kaikki se, mitä kaikkea on tehty yhdessä. Mikä on mahdollistanut Britannialle esimerkiksi valtavan menestyksen matkailussa. Nyt yritykset ovat aivan kauhuissaan, mitä suljetut rajat tarkoittavat. Miten rajoilla toimitaan, kun tavarat eivät liiku vapaasti, Kyllönen sanoo.

Ja tässä päästään siihen, missä unioni on kaikkein surkein. Valtavasta viestintäkoneistosta huolimatta unioni on ulkoisen viestinnän suhteen surkea. Tai kuten Kyllönen sanoo ”aivan surkea”.

Välttämättä hirveän moni ei esimerkiksi tiedä, että europarlamentti on tätä nykyä huomattavasti suurempi vallankäyttäjä kuin Suomen liittyessä unioniin.

– Parlamentin valta pitäisi tehdä näkyvämmäksi. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen parlamentilla on ollut enemmän voimaa, mutta se ei näy. Legitimiteettiä olisi helpompi käsitellä, jos prosessi tunnettaisiin.

– Vallanjako on kunnossa, mutta sitä ei ole tehty tiettäväksi. Valta on kansalla, mutta se ei vielä tiedä sitä, Kyllönen sanoo.

Koska kansa ei tiedä valtaansa, ei se myöskään hirveästi halua sitä käyttää. Äänestysinto eurovaaleissa on huomattavan laimeaa, vaikka europarlamentissa ja sitä kautta EU:ssa tehtävät päätökset vaikuttavat arkeen huomattavan paljon.

Vaatteet, ruoka, lääkkeet, Kyllönen listaa esimerkkejä asioista, joiden kontrollista EU vastaa.

– Kaikki järjestelmät vain pelaavat taustalla ilman, että ihmiset ymmärtävät, että unionin päätöksenteolla on pohja kaikkiin näihin asioihin.

Turussa järjestetty Eurooppa-foorumi sai Merja Kyllöseltä kiitosta.

Turussa järjestetty Eurooppa-foorumi sai Merja Kyllöseltä kiitosta. Kuva: Jarno Mela

Raha puhuu unionissa

Mutta ei unioni ole todellakaan mikään paratiisi, ja tällä hetkellä poliitikoilla on haluja rakentaa EU:sta vahvempaa sotilaallista toimijaa. Puolustukseen on tarkoitus suunnata lisää määrärahoja.

– Isossa kuvassa unohtuu, että eriarvoistuminen on maailman suurin turvallisuusriski, Kyllönen sanoo.

Siinä missä ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta kamppailevat ympäristöjärjestöt kamppailevat myös kroonisessa rahapulassa, ei tätä ongelmaa ole esimerkiksi öljyteollisuudella.

– Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Jos rahoittaja on fossiiliteollisuudessa, niin ei poliitikko kauheasti liehuta lippuja hiilikaivosten sulkemiseksi. Se on karu maailma. Jo ensimmäisen viikon aikana kyynistyy, sitä taakkaa pitää koko ajan torjua, Kyllönen kuvailee europarlamenttia ja unionin koneiston ympärillä pyöriviä lobbareita.

Luovuttaa ei kuitenkaan pidä, kuuluu Kyllösen viesti. Hän naurahtaa itse torjuvansa kyynistymistä muun muassa meditoimalla.

– Emme voi koskaan voittaa, jos emme yritä. Muutos vaatii sukupolvimuutoksen, se vaatii myös muutoksen korvienvälissä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset