Kasvupalvelu-uudistus tähtää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen parantamiseen – ei heikentämiseen – kuten Työttömien keskusjärjestö näyttää pelkäävän (kansanuutiset.fi 19.9.).
Kaikille kansalaisille tarjotaan tilanteeseen sopivia palveluita – palvelutarve ratkaisee sen, millaisia palveluita. Moniammatillista tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluihin etsitään uusia toimivampia ratkaisuja, kun sote- ja kasvupalvelut siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle.
Maakunnille tulee velvollisuus huolehtia palvelujen yhteensovittamisesta, jos työnhakijan työllistymisen edistäminen edellyttää julkisten rekrytointipalvelujen ja osaamisen kehittämispalvelujen tai muiden kasvupalvelujen yhteensovittamista sosiaali- ja terveyspalvelujen tai Kelan kuntoutuspalvelujen kanssa.
Kun maakunnan vastuulle siirtyvät myös sote-palvelut, on moniammatillisia palvelukokonaisuuksia nykyistä helpompi rakentaa.
Tarve palvelujen yhteensovittamiseen on silloin, kun työnhakijan työllistymisen esteet eivät johdu yksinomaan avointen työpaikkojen tai työnhakijan osaamisen puutteista.
Työnhakijalla voi lisäksi olla sellaisia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jotka eivät ratkea pelkällä viranomaisten välisellä konsultaatiolla, vaan edellyttävät tiivistä yhteistyötä kasvu-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelun toimijoiden välillä.
Julkisilla varoilla ei olla tukemassa yritysten voiton maksimointia, kuten Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen JST ry:n toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa on päätellyt.
Palveluiden järjestämisvastuu on julkisella toimijalla, maakunnalla. Jokainen maakunta päättää itse, missä määrin se tuottaa työllisyyspalveluita itse ja missä määrin hankkii niitä yrityksiltä ja järjestöiltä.
Palvelujen hankinnassa tavoite on tuloksissa ja vaikuttavuudessa. Tyhjästä ei makseta. Palkkiomalleja päästään hiomaan ja kokeilemaan, kun niin sanotut kasvupalvelupilotit käynnistyvät ensi vuoden puolella.
Yrityksillä ja järjestöillä on kapasiteettia uusiin palveluinnovaatioihin ja palvelujen nopeaan asiakaslähtöiseen räätälöintiin. Ulkoiset palveluntuottajat huolehtivat jo tällä hetkellä suurimmasta osasta työllisyyspalveluita. Laatu- ja tulosperusteinen ohjaus on arkipäivää, ja sitä vahvistetaan edelleen.
Työnhakijoiden palveluja ei rakenneta Suomessa Australian mallin mukaan. Toisten maiden ja erilaisten yhteiskuntajärjestelmien malleja ei voi kopioida. Meille ollaan rakentamassa palvelujen järjestämis- ja tuottamismallia, joka sopii suomalaisille työmarkkinoille.
Kasvupalvelu-uudistuksesta tarkempaa tietoa.
Marja-Riitta Pihlman
Jarkko Tonttila
työ- ja elinkeinoministeriö
uutiskirje 
