Donald Trumpin entinen esikuntapäällikkö Steve Bannon on päässyt varsin pitkälle vanhan mantereen oikeistolaistamisessa. Pisimmälle hän on ehtinyt Italiassa. Sen sisäministeristä Matteo Salvinista on lyhyessä ajassa tullut maansa vaikutusvaltaisin mies ja Euroopan äärioikeiston johtaja. Bannon kävi jo ennen Italian kesäisiä vaaleja Roomassa kannustamassa Salvinin äärioikeistolaista Lega-puoluetta ja sen jälkeen tukemassa hallitusneuvottelijoita.
Vaaleissa Lega sai selvästi vähemmän ääniä kuin lähinnä vasemmalle kallellaan oleva populistinen Viiden tähden -liike, mutta kaksikon sitkeiden neuvottelujen jälkeen muodostamassa hallituksessa Salvini on selvästi vaikutusvaltaisin henkilö – pääministeri on professori, joka ei tiedä politiikasta paljoakaan.
Elokuun lopulla Salvini tapasi Unkarin pääministerin Viktor Orbánin. He julistivat tapaamisen jälkeen ”kulkevansa samaa tietä” ja pyrkivänsä muodostamaan yhteisen rintaman vastustamaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ajamaa siirtolaispolitiikkaa.
Bannon johtaa Brysselissä Liike-nimistä järjestöä. Liike pyrkii ensi vuoden EU-parlamentin vaaleissa saamaan eri maista niin paljon edustajia, että se pystyy vähentämään Macronin ja Saksan Angela Merkelin valtaa EU:ssa, erityisesti pakolaiskysymyksessä.
Bannonilla on takanaan jo ensimmäinen suuri voitto EU:n murentamisessa. Englantilaisethan päättivät maansa erosta EU:sta brexit-kampanjassa, ja Bannon työskenteli eroa ajavan ryhmän kanssa.
EU-parlamentin liberaaliryhmän johtaja Guy Verhofstadt kirjoitti hiljakkoin Legan läheisistä suhteista Moskovan valtapuolueeseen Yhtenäiseen Venäjään. Salvini on vastustanut EU:n Venäjälle Krimin valtauksen jälkeen asettamia sanktioita, hän esiintyy Putin-T-paidassa ja käy säännöllisesti Moskovassa.
Unkarissa Venäjän tiedusteluelimet ovat Verhofstadtin mukaan pitäneet tiiviisti yhteyttä äärioikeistolaisiin ryhmiin. Viktor Orbán on mielellään ottanut vastaan sekä Bannonin että Salvinin.
Puola puolestaan on pystynyt estämään ukrainalaisen ihmisoikeusaktivistin Ljudmila Kozlovskan pääsyn ei ainoastaan Puolaan, vaan koko EU:hun.
Sen jälkeen kuin Vladimir Putin keväällä 2014 otti haltuunsa Krimin ja antoi venäläisten sotajoukkojen marssia itä-Ukrainaan, hän on Verhofstadtin mukaan käynyt monitahoista hybridisotaa länttä vastaan. Se on pitänyt sisällään väärien tietojen levittämistä ja yrityksiä hajottaa eurooppalaisia järjestöjä.
Kreml tukee aktiivisesti populistisia liikkeitä ja puolueita tavoitteenaan EU:n heikentäminen. Verhofstadt vaatiikin Venäjän vaikutusvallan selvittämiseksi samantapaista tutkimusta kuin Yhdysvalloissa on Robert Muellerin johdolla meneillään.
Sitä Verhofstadt ei kuitenkaan mainitse, että Putinilla ja Trumpilla on sama tavoite: äärioikeistolaisten liikkeiden valtaan saattaminen Euroopassa.
Putinilla ja Trumpilla on sama tavoite: äärioikeistolaisten saattaminen valtaan Euroopassa.
Brittiläinen populismitutkija Matthew Goodwin arvelee, että Italian mallista tulee koko Euroopan malli. Keskustalaiset ja sosiaalidemokraattiset puolueet kutistuvat kutistumistaan. Tilalle tulevat pakolaisvastaiset yhden asian liikkeet.
Tällä hetkellä vasemmistopuolueet ovat vallassa vain noin puolessa tusinassa Euroopan maassa. Vuonna 2000 vasemmisto oli vallassa 15 maassa. Jopa Ruotsissa, jota demarit ovat johtaneet 1930-luvulta asti, tilanne saattaa nyt vaalien jälkeen muuttua.
Steve Bannonilla on puolueiden lisäksi toinenkin kanava sanomansa levittämiseksi. Hän on katolilainen ja on päässyt muokkaamaan oikeistokatolilaisen johtajuusakatemian kursseja. Dignitatis Humanae -instituutti on toiminut vanhassa luostarissa Rooman lähellä kahdeksan vuotta, ja Bannon on avustanut sen kehittämistä jo nelisen vuotta.
Instituutilla on poliittinen tausta. Instituutin johtaja Benjamin Harnwell toimi aikoinaan EU-parlamentissa brittiläisen konservatiiviedustajan avustajana. Eräs parlamentin komiteoista halusi torjua paavia lähellä olevan Rocco Buttiglionen nimityksen EU-komission oikeus- ja turvallisuusasiain päälliköksi. Nimitystä oli ehdottanut Silvio Berlusconi.
Kun Buttiglionea haastateltiin, hän kuvasi homoseksuaalisuuden olevan syntiä ja sanoi naisten päätehtävänä olevan lasten synnyttäminen. Sanoma ei vakuuttanut, ja Buttiglione veti hakemuksensa takaisin.
Torjuminen harmitti Harnwellia, ja hän perusti instituuttinsa Buttiglionen hengessä puolustamaan juutalaiskristillistä perinnettä, jota ”ilman meillä ei ole uskottavaa perustaa elämälle”.
Yhdysvaltalainen arkkipiispa Raymond Burke on ollut instituutin keskeisiä hahmoja vuodesta 2013. Samasta vuodesta lähtien paavina on ollut argentiinalainen arkkipiispa, joka paaviksi tultuaan sai nimekseen Franciscus.
Burke on johtanut konservatiivien hyökkäyksiä, jotka ovat kohdistuneet paavin hyväksyvään suhtautumiseen homoseksuaaleihin ja katolilaisten avioeroihin. Burke tuomitsee myös islamin. Vuonna 2014 paavi erotti Burken Vatikaanin korkeimman oikeuden johdosta ja siirsi hänet alempaan virkaan.
Ovatko siis englantia puhuvat katoliset Bannonin ja Burken tavoin konservatiivisempia kuin muut?
uutiskirje 