Yksi kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maanantaina julkaiseman raportin keskeisistä viesteistä on se, että on todella suuri ero siinä, lämpeneekö ilmasto 2 astetta vai 1,5 astetta.
Monissa ilmastonmuutoksen seurausilmiöissä tämä puolen asteen ero aiheuttaa dramaattisia muutoksia. Esimerkiksi Pohjoinen jäämeri kokee jäättömän kesän keskimäärin joka kymmenes vuosi 2 asteen vaihtoehdossa, kun taas lievemmässä vaihtoehdossa näin tapahtuu keskimäärin joka sadas vuosi.
Vaikutukset näkyvät jo
Kun mennään yli puolentoista asteen, alkaa tulla vakavia vaikutuksia esimerkiksi viljanviljelyyn.
Ilmatieteen laitoksen professorin Hannele Korhosen mukaan IPCC:n raportin tärkein viesti on se, ettei ole mitään tiettyä rajaa, minkä jälkeen ilmastonmuutokset vaikutukset alkaisivat näkyä. Vaikutukset näkyvät jo nyt.
- Tärkeää on, että saataisiin rajattua lämpeneminen mahdollisimman alhaiseksi, etteivät vaikutukset vakavoituisi kiihtyvällä tahdilla ja tulisi peruuttamattomiksi muutoksiksi.
Esimerkiksi korallit ovat vakavassa vaarassa jo nyt tapahtuneen yhden asteen lämpenemisen takia. 1,5 asteessa ne tuhoutuvat suurimmaksi osaksi ja 2 asteessa käytännössä kokonaan.
Puolentoista asteen lämpeneminen vaikuttaa vahvasti arktisen alueen lisäksi kalakantoihin ja merenpinnan nousun takia rannikkoalueisiin.
– Kun mennään yli puolentoista asteen, alkaa tulla vakavia vaikutuksia esimerkiksi viljanviljelyyn, ja tällä on globaaleja seurauksia ruokahuollolle, sanoi Korhonen maanantaina Helsingissä.
Puolella asteella iso ero
Miltä seurauksilta vältyttäisiin, jos 2 asteen sijasta lämpeneminen jäisi 1,5 asteeseen?
–Ensinnäkin vältyttäisiin huomattavalta määrältä inhimillistä kärsimystä, sanoi Korhonen.
– Puolet vähemmän ihmisistä kärsisi vedenpuutteesta. Viljasadot eivät vähenisi niin paljon ja kalansaaliiden väheneminen olisi puolet pienempää. Olisi puolet vähemmän terveydelle haitallisia hellejaksoja, eivätkä hyönteisten levittämät taudit kuten malaria leviäisi yhtä paljon.
Pienempi lämpötilan nousu suojelisi luontoa ja sen tarjoamia ekosysteemipalveluja ihmiselle.
– Kahden asteen maailmassa kaksinkertainen määrä lajeja menettäisi valtaosan elinympäristöstään. Puolentoista asteen vaihtoehto suojelisi erityisesti Suomea koskevia alueita eli tundraa ja boreaalisia havumetsiä. Kahden miljoonan neliökilometrin suuruinen ikirouta-alue jäisi sulamatta, jos lämpeneminen ei etenisi kahteen asteeseen.
Kipeimmin köyhimpiin
Korhonen muistutti myös yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta: ilmastonmuutoksen seuraukset eivät koske kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. Kipeimmin ne iskevät köyhimpiin.
Korhonen vakuutti, ettei peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty.
– Ne päästöt, jotka on tähän mennessä päästetty ilmakehään, eivät vielä itsessään riitä lämpötilan nousemiseen yli puolentoista asteen. Nyt ollaan hyvin kriittisessä vaiheessa, jossa ratkaisevia ovat päätökset, joita tehdään tästä eteenpäin.
uutiskirje 
