Joulun ja uudenvuoden pyhät tarjosivat Suomelle ja suomalaisille kaivatun hengähdystauon. Huomenna edessä on vielä yksi pyhä, mutta sitten edessä ovat ne samat haasteet kuin ennen jouluakin. Orastavista kasvun merkeistä huolimatta paikattavana on aukko, joka syntyy kansantuotteen romahduksesta viime vuonna ja työttömyyden räjähtämisestä tänä vuonna.
Hyvinvointivaltiosta on jo muutenkin ollut jäljellä pelkkä sana. Nyt talouskriisi on nostanut valtion arvoonsa pitkän markkinavetoisen kauden jälkeen. Mutta onko valtiolla enää entisen kaltaisia mahdollisuuksia ohjata taloutta?
Suomen valtiota edustavalla hallituksella pelimerkit ovat vähissä. Hallitus katsoo tehneensä kaiken tarpeellisen ja odottaa nyt pelastavaa ihmettä. Hallitus on pitkälti heittäytynyt toimitusministeriöksi ja maan ylintä valtaa käyttää seuraavat puoli vuotta lähtöä tekevä mies.
Hallituspuolueissa puhutaan lähinnä ensi kauden ratkaisuista. Kokoomus ja keskusta ovat nokitelleet toisiaan, tarvitaanko seuraavalla vaalikaudella leikkauksia vai ei. Leikkauksetonta vaalikautta lupailleen pääministeri Matti Vanhasen puheet osoittautuivat kevyiksi, kun kävi ilmi, ettei hän enää johda keskustaa seuraavissa vaaleissa eikä hallitusneuvotteluissa.
Joukko eturivin ekonomisteja patisti eilisessä Kauppalehdessä hallitusta tekemään päätöksiä, etteivät kaikki ikävät asiat jää tulevalle hallitukselle. Hallitus seisoo tumput suorana kriisin keskellä, moitti Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman.
Monet ekonomistit uskovat, että hallitus joutuu vielä tällä vaalikaudella vasten tahtoaan korottamaan pääomaveroa ja joitakin välillisiä veroja.
Olennaisinta on työttömyyden torjunta. Menokehykset joutavat paukkumaan, mutta mahdollisimman suuri osa ihmisistä on pystyttävä pitämään työssä kiinni kriisin yli.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin mukaan Suomessa, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, työttömyys on aina ollut krooninen ongelma (Viikkolehti 31.12.). Nyt kunnianhimoa on löydyttävä. Ihmeen odottelu ei ole sitä.
uutiskirje 
