Sananvapausjärjestöjen mukaan nyky-Turkki https://www.bbc.com/news/world-europe-17988453 on journalisteille maailman suurin vankila. Sekä perinteistä että sosiaalista mediaa sensuroidaan, ja osansa on saanut myös maan arvostetuin päivälehti Cumhuriyet. Sen päätoimittaja Murat Sabuncu erosi tehtävästään pian tämän haastattelun jälkeen. Keväällä hän istui vankilassa.
Turkki on sijalla 157/180 Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapausindeksissä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolueen johtama hallinto on kiristänyt suitsia entisestään kesän 2016 epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen.
Riippumaton Cumhuriyet perustettiin vuonna 1924. Sille on myönnetty viime vuosina useita kansainvälisiä sananvapauspalkintoja rohkeasta toiminnasta sensuurin, pidätysten ja tappouhkausten keskellä.
Hallituksen valvonnassa on 95 prosenttia Turkin mediasta.
Lokakuussa 2016 päätoimittaja Sabuncu ja useita muita lehden toimittajia vangittiin ilman syytteitä. Sabuncu tuomittiin yhteistyöstä terroristien kanssa 7,5 vuoden vankeuteen. Korkein oikeus vapautti hänet maaliskuussa 2018, mutta lopullinen tuomio on yhä tulematta ja hän voi joutua takaisin telkien taakse.
Sabuncu erosi Cumhuriyetin päätoimittajan tehtävästä 7. syyskuuta sen jälkeen, kun yhtiön hallitus oli vaihdettu ja lehden linjaa alettiin kääntää hallitukselle myötäsukaiseksi. Kriittinen näkökulma sekä lehdelle perinteisesti tärkeät aiheet, kuten ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja ympäristönsuojelu, olivat katoamassa.
Uutisten välitys muuttuu rikokseksi
Tämä on viimeinen haastattelu, jonka Sabuncu antoi Cumhuriyetin päätoimittajana. Hän muistuttaa, että joka kerta, kun demokraattinen tie on Turkissa katkaistu, älymystö – ja journalistikunta sen eturivissä – on kokenut kovia.
– Toimittajana minua kauhistuttaa ja surettaa, että asiallista uutisvälitystä aletaan pitää rikoksena, hän sanoo.
Vangittuja Cumhuriyetin toimittajia syytettiin – perusteetta, kuten myöhemmin osoittautui – terroristijärjestöjen tukemisesta ja kaikki heidän omaisuutensa pengottiin, ex-puolisoiden pankkitilejä myöten.
Cumhuriyetia pidetään Turkin valistuneimpana lehtenä, joka puolustaa totuutta, demokratiaa ja vapautta.
– Siksi näiden arvojen vastustajat kokevat lehden vihollisekseen, Sabuncu sanoo.
Hän kertoo työskennelleensä vankilasta päästyään joka ikinen päivä, viikonloput mukaan lukien.
– En anna tulevan tuomion vaivata mieltäni. Minä kumarran lukijoideni ja demokratian edessä, en muutamien vahvojen miesten. Pelko ei saa minua lähtemään maasta.
Sabuncu muistuttaa, että 95 prosenttia Turkin mediasta on hallituksen valvonnassa.
– Vastarintaa jatkavat Cumhuriyet ja pari muuta lehteä, 4–5 uutissivustoa ja muutama televisiokanava.
Talous kurittaa, politiikan muututtava
Vastarinnan hintana voi olla konkurssi, koska mainostajat pelkäävät hallitusta.
– Todenmukaiset uutiset ovat kuitenkin välttämättömiä demokratialle, joten ennemmin tai myöhemmin media keksii keinon, jonka avulla hengittää vapaammin, Sabuncu ennustaa.
Hän panee toivonsa siihen, että enemmistö Turkin nuorisosta uskoo demokratiaan.
Talouskriisi kuitenkin ahdistaa mediaa. Kun liiran kurssi heikkenee, ulkomailta tuotavan sanomalehti- ja aikakauslehtipaperin hinta nousee. Myös sähköinen ja verkkomedia menettää mainostajia, jos se kritisoi hallitusta.
– Cumhuriyet on hallitusta pelkäävien ilmoittajien boikotissa. Emme saa juuri lainkaan mainostuloja, ja irtonumeromyynti on romahtanut 40 000:een päivässä. Verkkosivuillamme on kuitenkin 1,3 miljoonaa kävijää päivittäin.
Sabuncun mukaan demokratia ei ole koskaan toiminut Turkissa kunnolla. Joka hallituksella on ollut omat noitavainonsa.
– Mutta totta on, että viime vuodet kuuluvat demokraattisen Turkin sortavimpiin.
Hallitukselta Sanbucu ei odota muutoksia. Tarvitaan kansalaisliikkeitä ja demokraattisten vaatimusten nostamista politiikkaan. Nykyiset oppositiopuolueetkaan eivät tuo muutosta.
– Tulevina aikoina näemme uusia poliittisia ryhmiä ja johtajia, Sanbucu ennustaa.
uutiskirje 
