Ilmastovaalit nyt, suuret sosiaaliturvauudistusvaalit, työllisyysvaalit – tulevien eduskuntavaalien teemoista ei ole pulaa. Todennäköisesti sinne saadaan myös sote, kun hallituspuolueiden ajama kelvoton viritelmä kaatuu. Ei mennä nyt kuitenkaan näihin, vaan erittäin tärkeään teemaan, josta puhutaan todella vähän.
”Eduskuntavaalien yhteydessä jos missä olisi syytä keskustella alue- ja väestönkehityksen vaihtoehdoista lukuihin perustuen…”, tiivisti muuttoliiketutkija Timo Aro jokin aika sitten Twitterissä.
Aron painotus lukuihin on hyvä, sillä tiedotusvälineet ovat osoittautuneet sangen kyvyttömiksi keskustelemaan väestönkehityksestä lukuihin perustuen. Keskustelua on käyty täysin hedelmättömästä ”pitäisikö koko maa pitää asuttuna vai ei” -lähtökohdista, johon sitten eri osapuolet ovat saaneet sanoa kommenttinsa.
Lopputuloksena on käytännössä ollut ölinää, eikä mistään järkevästä keskustelusta ole ollut tietoakaan.
Kyse on erittäin tärkeästä asiasta. Suomi käy tällä hetkellä läpi todella nopeaa ja kivuliasta muutosta. Muutosta kutsutaan usein kaupungistumiseksi, mutta termi on osin harhaan johtava.
Moni kaupunki kärsii nimittäin todella suurista ongelmista, joista suurimpana on kova muuttotappio. Ja iso ongelma on myös se, että pois lähtevät ovat usein nuoria ja perheellisiä.
Samaan aikaan on huomattava, että useampi pienempi paikkakunta kasvaa suurten kaupunkien lähettyvillä. Esimerkiksi Joensuun vieressä oleva Kontiolahti on kasvuvauhdiltaan Suomen kärkeä, selviää Aron julkaisemasta tilastosta.
Siinä on kuntapäättäjillä tuskailtavaa, kun väki vähenee ja harmaantuu nopeasti. Etelä-Savossa ja Kainuussa eläkkeensaajien osuus on jo yli 40 prosenttia väestöstä. Ja tuo luku ei ole pienentymässä.
Eikä voimakas muuttovoittokaan pelkästään positiivinen asia ole. Sen hallitseminen vaatii rakentamista, niin asuntojen kuin koulujen ja päiväkotien.
Ja kuten esimerkiksi Helsingissä on nähty, kovin helppoa rakentaminen ei ole. Hiekkakenttäkin muuttuu helposti maailman tärkeimmäksi ulkoilualueeksi, kun siihen pitäisi rakentaa päiväkoti. Ja pienilmailun käytössä oleva lentokenttä vasta elintärkeä onkin.
Suomi on monella tapaa hieno maa, ja niin se on myös julkisten tietojen osalta. Tämän vuoksi alue- ja väestökehitystä voi kuka tahansa seurata. Tilastokeskuksen väestödata on vapaassa käytössä, samoin Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on tilastoihmisen parhaimpia ystäviä. Lokakuun lopussa se kertoi, että nykyisen ennusteen mukaan pääkaupungin väkiluku ylittää 700 000 asukasta vuonna 2025.
Jos ei ehdi lukea kaikkia tilastoja itse, kannattaa Twitterissä ottaa seurantaan tässäkin kirjoituksessa monta kertaa mainittu Timo Aro. Vaikka ei uskoisi keskittymiskehitykseen, hänen julkaisemistaan tilastoista ja niihin pohjautuvista kartoista ei voi olla eri mieltä.
Viime viikon perjantaina Aro esimerkiksi näytti, miltä Suomen väestöennuste näyttää kunnittain 2015–2035. 110 kuntaa oli kasvu-uralla, 201 kuntaa menettää asukkaita.
Juttua korjattu 17.11.2018: Jutussa mainittiin aiemmin Helsingin kaupungin tietokeskus. Se on nykyään Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö.
uutiskirje 
