Mikään puolue ei yltänyt eduskuntavaaleissa edes 18 prosentin tulokseen. Perussuomalaisten kannatuksen vakiintuminen vie sitä entisiltä ”suurilta”.
Yleisen valtio-opin professori Hanna Wass on lanseerannut termin perusporvari analysoidessaan puoluekentän uusjakoa. Se tarkoittaa perussuomalaisten asemoitumista entistä selvemmin talousoikeistolaiseksi puolueeksi. Näin siitä on tullut vaihtoehto niille porvariäänestäjille, joille keskusta ja kokoomus ovat liian pehmoja.
Timo Soinin aikana perussuomalaiset väitti olevansa työväenpuolue ilman sosialismia. Nyt työväenasiasta ei puhuta edes lumeeksi. Puolue ratsastaa maahanmuuton lisäksi yleiseurooppalaisella oikeistoaallolla, jossa vaaditaan kuria ja järjestystä, tuomitaan ”oleskeluyhteiskunta” ja vaaditaan ”hyvinvointiturismi” kuriin.
Wassin mukaan puheenjohtaja Jussi Halla-aho edustaa hyvin puhdasverisesti uutta radikaalia oikeistoa (Talouselämä 19.4.) ”Puolue on arvokonservatiivi sosiokulttuurisella ulottuvuudella ja tekee kuitenkin oikeistolaista talouspolitiikkaa.”
Perussuomalaisilla on useita kannattajaprofiileja. Yksi niistä ovat huono-osaiset, joihin oikeistolainen talouspolitiikkaa osuu kaikkein kipeimmin. Marja Avonius on vuonna 2016 Tampereen yliopistoon tekemässään gradussa tutkinut suomalaisten maahanmuuttovastaisuutta selittäviä tekijöitä. Kyse ei ole niinkään rasismista. Kulttuuristen ennakkoluulojen lisäksi taustalla on hyvinvointisovinismi.
Hyvinvointisovinisti pelkää hyvinvointivaltion itselle tuomien etujen pienenevän maahanmuuton seurauksena. Tätä mielikuvaa Halla-aho ruokki kaikissa tv-esiintymisissään ennen vaaleja.
Perussuomalaiset on Halla-ahon johdolla onnistunut tekemään tuplavoltin. Se saa kannatusta sekä talousoikeistolaisilta porvareilta että yhteiskunnan huono-osaisimmilta, joille ensin mainitut tarjoavat lisää keppikuria saadessaan valtaa.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
lehti 