Työllisyys pohjoismaiselle tasolle

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Työllisyysaste pitää saada muiden Pohjoismaiden tasolle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola linjaa.

– Työllisyysaste tulisi saada 77–78 prosenttiin. Meillä jo nyt Ahvenanmaalla ja Pohjamaalla työllisyys on parempi kuin muualla maassa, Palola muistuttaa.

Eurostatin mukaan Ruotsin työllisyysaste oli vuodenvaihteessa 82 prosenttia. Norjan työllisyysaste oli 78 ja Tanskan 77 prosenttia. Paras työllisyystilanne oli Islannissa, liki 88 prosenttia.

Palolan mukaan 75 prosentin työllisyysaste on hyvä välitavoite ja sen saavuttamiseksi tarvitaan lukuisia toimenpiteitä.

– Me joudumme tekemään joitakin uudistuksia 75 prosentin saavuttamiseksi. Kohtaanto-ongelmat pitää ratkaista, samoin osaamiseen liittyvät ongelmat.

Työtön tarvitsee Palolan mukaan henkilökohtaisia palveluja jo silloin, kun hän joutuu työttömyysuhan alle, jotta työttömyysjakso jäisi mahdollisimman lyhyeksi tai sitä ei syntyisi lainkaan. Myös mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen tulee lisätä.

Hän muistuttaa, että myös työelämää tulee kehittää. Varsinkin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat nousseet. Hänestä työssäjaksamiseen ja työhön liittyviin kilpailuasetelmiin pitää kiinnittää huomiota.

Jotain tarvitaan aktiivimallin tilalle

Palola painottaa, että hänen viime viikolla antamansa esitys työttömyysturvan porrastamisesta on vasta keskustelun avaus.

Esityksen mukaan työttömyysturva olisi nykyistä parempi työttömyysjakson alussa ja vähenisi sen jälkeen portaittain. Palolan mukaan se olisi yksi keino hillitä työttömyysmenoja, kun aktiivimalli ajetaan alas.

– Uskon, että portaittainen tuki lisäisi työvoiman liikkumista. Uuden työpaikan kokeileminen saattaisi olla helpompaa, kun työttömyysturva olisi alussa parempi, hän perustelee.

– Väitän, että nykyinen työttömyysturva on tehty mennyttä työelämää varten, jolloin ihmiset olivat pääasiassa vakituisissa, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa.

Työttömyysturva nousee joka tapauksessa esille sosiaaliturvan uudistamisessa. STTK:n mukaan uudistus pitää valmistella huolella.

– Kyseessä on niin suuri uudistus, että sen tekemiseen on syytä varata kaksi vaalikautta.

Mikä tahansa kolmikanta ei käy

STTK odottaa, että sosiaaliturvaa uudistetaan kolmikantaisesti. Mikä tahansa kolmikantainen valmistelu ei Palolan mukaan käy.

– Kolmikanta ei itseisarvo. Valmistelulle pitää antaa riittävästi aikaa ja resursseja. Lopputulosta ei voi antaa valmiiksi, vaan sitä pitää hakea avoimesti, luottamuksellisesti ja yhteistyössä. Millekään osapuolelle ei voi jättää veto-oikeutta.

Yksi vaihtoehto voisi Palolan mukaan olla komiteatyöskentely, josta aikanaan luovuttiin sen hitauden takia.

– Komiteatyöskentely ei ole maailman nopeinta ja dynaamisinta, mutta sillä on hyvätkin puolensa. Sillä voitaisiin saada mahdollisimman laaja joukko osallistumaan asian valmisteluun, mikä voisi edesauttaa hankkeiden läpiviemistä.