Kuuban hallitus koettaa vauhdittaa talouskasvua uudistuksilla, joihin sisältyy tuntuva palkankorotus valtion palveluksessa oleville.
Presidentti Miguel Díaz-Canel ilmoitti kesäkuun lopulla uudistuksista ensin Twitterissä ja myöhemmin televisiossa. Kansalaisten reaktioissa oli innostusta mutta myös epäilyä.
Korotuksia on elokuussa luvassa lähes 1,5 miljoonalle valtion palkolliselle. Esimerkiksi lukion opettajan palkka luvataan yli kaksinkertaistaa nykyisestä 20 eurosta 50 euroon kuussa.
Opettajia on karannut joukoittain etsimään parempia ansioita matkailun ja yritystoiminnan piiristä.
– Uskon, että korotuksilla on hyvin myönteinen vaikutus. Se myös jarruttanee työvoimapakoa opetusalalta, sanoo alakoulunopettaja Kruskaia Masa, joka on ollut virassa 40 vuotta.
Hänen mukaansa opettajia on karannut joukoittain etsimään parempia ansioita matkailun ja yritystoiminnan piiristä.
Valtaosa valtion leivissä
Yli 11 miljoonasta kuubalaisesta on työelämässä 4,5 miljoonaa, heistä 3,1 miljoonaa julkisella sektorilla. Loput ahertavat yksityisyrityksissä tai osuuskunnissa, joiden toiminta on sallittu tietyillä aloilla.
Julkisen puolen väestä puolet työskentelee valtionyrityksissä, joissa palkka on riippuvainen tuloksesta. Muiden palkat maksetaan valtion budjetista, ja ne ovat perinteisesti olleet hyvin pieniä. Heille on nyt luvattu korotuksia.
Minimikuukausipalkka nousee noin 8 eurosta 14 euroon julkisella sektorilla, johon kuuluvat muun muassa oikeuslaitos, hallinto, koulutus, terveydenhuolto, valtion viestimet sekä kulttuuri ja urheilu. Julkiset palvelut ovat kansalaisille maksuttomia.
Sosialistisen Kuuban talouden alamäki kiihtyi 2016, kun halvan öljyn saanti Venezuelasta alkoi ehtyä. Lisäksi Yhdysvallat on Donald Trumpin presidenttikaudella kiristänyt Kuuban saartoa, josta Barack Obama oli luopumassa.
Kuubassa on viime kuukausina koettu pulaa sekä lääkkeistä että elintarvikkeista.
Yritykset piristyvät?
– Yrityksemme toiminta kärsii monista rajoituksista: joskus suunnitelmat ovat toteutuskelvottomia ja tavoitteet mahdottomia saavuttaa, kirjanpitäjä María Antonia Lemes. Hän työskentelee sokerintuotantoa palvelevassa valtionyrityksessä, jossa palkat maksetaan tuloksen mukaan.
– Jos valtionyhtiöt saavat enemmän päätösvaltaa, se voi kasvattaa tehokkuutta ja tuotantoa, mikä toisi lisätuloja työntekijöille, hän pohtii. Hallituksen uudistuspaketti pyrkii tuotannon lisäämiseen ja viennin monipuolistamiseen.
Taloustieteilijä Omar Everleny Pérez arvioi, että hallitus pyrkii aukomaan pahimpia solmuja, jotka nyt rajoittavat tuotantoa. Siihen viittaavat hänen mukaansa palkankorotukset ja valtion ”hyperkeskitetyn” otteen jonkinasteinen löysääminen yrityksistä.
Pérez toivoo, että uudistukset veisivät kohti yhden valuutan järjestelmää nykyisten kahden – vaihdettavan ja ei-vaihdettavan peson – sijasta. Lisäksi hän perää pieniä ja keskisuuria yksityisyrityksiä, jotka saisivat vapaasti viedä ja tuoda tavaraa.
lehti 