Kiistely valtiovarainministeriön budjettiesityksen korkeakoulurahoista jatkuu. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) budjettiesityksessä on vain neljäsosa siitä 60 miljoonasta, mitä hallitusohjelmassa on varattu korkeakoulujen perusrahoituksen lisäämiseen.
Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläisen mukaan esityksen toteuttaminen tarkoittaisi säästökuurin jatkumista.
Hämäläinen kirjoittaa yliopiston verkkosivuilla yllätyksen VM:n budjettiehdotuksesta olleen suuri, kun yliopistojen perusrahoitukseen tehtäisiin vuosittain vain 10 miljoonan euron tasokorotus, joka jaetaan kaikkien yliopistojen kesken.
”Ehdotuksen toteutuminen merkitsisi Helsingin yliopistolle vain noin 2 miljoonan euron vuotuista lisäystä perusrahoitukseen eikä yliopiston taloutta saataisi tasapainoon ilman lisäsäästöjä. Jatkaisimme siis toiminnan tehostamista entisestään samalla, kun kilpailijamaissa satsataan merkittävästi yliopistoihin. Viimeistään vuoteen 2022 mennessä olisi kulusäästöä saatava vähintään 9 miljoonaa euroa vuodessa käynnissä olevan säästöohjelman lisäksi.”
Viime kaudella vietiin miljardi
Korkeakoulusektorilta leikattiin rahoitusta viime vaalikaudella yhteensä yli miljardi euroa indeksijäädytyksineen. Hämäläisen mukaan korkeakouluilla on vuonna 2020 rahaa yli 400 miljoonaa euroa vähemmän käytössä per vuosi kuin oli vuonna 2015.
”Helsingin yliopistolta on leikattu vastaavana aikana yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa indeksijäädytyksineen, joten meillä on lähes 100 miljoona euroa vähemmän rahaa per vuosi vuonna 2020 kuin oli vuonna 2015.”
Investoinnit korkeakoulutukseen on Hämäläisen mukaan syytä aloittaa heti, jos talous- ja työllisyysvaikutuksia halutaan saada aikaan.
Keskustan ministerit kiistelevät
Asia ratkaistaan vasta budjettiriihessä vajaan kuukauden kuluttua. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) on vaatinut hallitusneuvotteluissa sovittua koko 60 miljoonan euron summaa ensi vuoden talousarvioon. Hän saa tukea opetusministeri Li Anderssonilta (vas.). Vasemmistoliitolla on sama käsitys kuin ministeri Kososella siitä, että korkeakoulujen perusrahoituksen lisäys on sovittu kokonaisuudessaan ensi vuoden talousarvioon, Andersson sanoi vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokouksessa keskiviikkona.
– Osaajapulaan ratkaisemiseksi pitää ymmärtää, että koulutus on parasta työllisyyspolitiikkaa, Andersson sanoi.
– Vasemmistoliitto lähtee budjettiriihessä siitä, että tämän pitää näkyä panostuksina sekä korkeakoulujen perusrahoitukseen, että panostuksina muun muassa ammatilliseen koulutukseen osaajapulaan vastaamiseksi sekä maahanmuuttajien koulutukseen.
Andersson varoitti Suomen olevan kansakuntana nukkumassa pommiin. Koulutustaso on pysähtynyt ja 1970-luvulla syntyneet ovat jäämässä maan koulutetuimmaksi sukupolveksi.
– Jos annamme tämän kehityksen jatkua, Suomi jää tulevaisuudessa jälkeen, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy ja muualla ollaan rohkeampia näkemään koulutukseen ja tieteeseen tehtävien investointien merkitys kansantaloudelle.
lehti 