Hallituksen talouspolitiikan vastainen kritiikki voimistuu ja saa uusia muotoja. Oppositiovoimien lisäksi arvostelua tulee nyt myös hallituksen omista joukoista. Ehkä näyttävimmin esiin tuli puhemies Sauli Niinistö (kok.) lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Hallituksen lupaama työllisyyslisäbudjetti on Niinistön mielestä vain oireiden lääkitsemistä. Puhemiehen mielestä kovat otteet on otettava käyttöön heti eikä vasta ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen.
Niinistö puhuu asiaa. Virkamiehet ovat jo kattaneet selvityksillään hallitukselle pöydän. Hallituspuolueiden pitää vain pystyä valitsemaan ne keinot, joilla maan talouskehitykseen vaikutetaan. Jos raporttien mukaan ilman leikkauslistoja ja/tai veronkorotuksia ei pärjätä, niin hallituksen pitäisi nyt reilusti valita linjansa eikä vain seisoa tumput suorina.
Enää ei riitä epämääräinen hämäyspuhe ”rakenteellisten uudistusten” tarpeesta. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin leikkaukset kohdistuvat, jotta hekin voivat suunnitella omaa tulevaisuuttaan vähän pitemmälle kuin viikoksi tai pariksi eteenpäin.
Samaan aikaan puhutaan suu vaahdossa myös tarpeesta lisätä tuottavuutta etenkin kunnissa eli suomeksi sanottuna väkeä pitää irtisanoa, jotta entiset hommat tehtäisiin pienemmällä väellä ja teknologiaa paremmin hyödyntämällä.
Viime vuosien rajun höyläyksen jäljiltäkin joissakin kunnissa saattaa toki edelleen esiintyä byrokratian tyhjäkäyntiä. Ennen muuta ”tehokkuuden lisääminen” kasvattaisi kuitenkin työttömien armeijaa. Näiden uusien työttömien etuuksien leikkaamisestako ne tarvittavat säästöt sitten otetaan? Jos entistä harvempi on töissä, niin verojen kiristämisestäkään ei ole paljon apua – saati, että työurat pitenisivät.
Tarttis tehdä jotakin -puheet eivät todellakaan nyt riitä. Jos ja kun eri etuisuuksien leikkauksia suunnitellaan, niin niistä pitää puhua avoimesti ja lyödä listat tiskiin kansalaisten arvioitaviksi. Jos taas selvitään ilman leikkauksia, niin sekin pitää kertoa.
uutiskirje 