Libyan kansainvälisesti tunnustettu hallitus Government of National Accord (GNA) ja sotapäällikkö Khalifa Haftarin johtama kansallinen armeija (LNA) ovat taistelleet vallasta Tripolissa ja sen lähialueilla huhtikuusta 2019 saakka.
Amnesty Internationalin tutkijat vierailivat tuoretta raporttia varten 33 iskun tapahtumapaikalla ja tekivät 156 haastattelua. Haastateltujen joukossa on iskuista selviytyneitä silminnäkijöitä, uhrien omaisia, paikallisia viranomaisia sekä lääkintähenkilökuntaa.
– Konfliktin molemmat osapuolet ovat käyttäneet kaikenlaisia aseita aina Gaddafin aikaisista raketeista drooneilla ohjattuihin ohjuksiin. On todennäköistä, että tapahtumat täyttävät sotarikosten kriteerit, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.
Aseita ovat toimittaneet muun muassa Turkki, Jordania ja Arabiemiraatit.
Yli satatuhatta pakolaista
YK:n mukaan viimeisen puolen vuoden aikana Libyassa on kuollut tai haavoittunut yli 100 siviiliä ja yli 100 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan.
Osa Amnestyn tutkimista hyökkäyksistä oli umpimähkäisiä ja suhteettomia. Ne loukkasivat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja saattavat täyttää sotarikosten kriteerit, todetaan Amnestyn tuoreessa raportissa.
Umpimähkäiset ilmaiskut ja tykistöhyökkäykset ovat kohdistuneet asuintaloihin ja julkisiin tiloihin, kuten kouluun ja siirtolaisten pidätyskeskukseen. Iskuissa on kuollut tai haavoittunut muun muassa kadulla leikkiviä lapsia ja hautajaisvieraita.
Aseiden vientikieltoa loukattu
Viranomaiset ovat sulkeneet Tripolin ainoan toiminnassa olleen lentokentän jatkuvien hyökkäysten vuoksi. Myös lentokentän lähistöllä sijaitsevat asunnot ja koulu ovat joutuneet umpimähkäisten ampumisten kohteiksi.
LNA:n iskuissa on tuhoutunut myös lukuisia ambulansseja ja kenttäsairaaloita. GNA:n taistelijat ovat käyttäneet kenttäsairaaloita sotilaallisiin tarkoituksiin ja asettaneet ne samalla alttiiksi hyökkäyksille.
YK määräsi aseiden vientikiellon Libyaan jo vuonna 2011. Amnestyn mukaan kieltoa on rikottu jatkuvasti – aseita ovat toimittaneet muun muassa Turkki, Jordania ja Arabiemiraatit.
– Konfliktin molempien osapuolien on suojeltava siviilejä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden velvoittamalla tavalla. Lisäksi kansainvälisen yhteisön on pidettävä huoli siitä, että YK:n aseiden vientikieltoa kunnioitetaan, Kaisa Korhonen toteaa Amnesty tiedotteessa.
uutiskirje 