Koronaviruksen leviämisen estämisessä on ryhdytty toimiin, jotka rajaavat monella tavalla kansalaisten perusoikeuksia. Taustalla ovat asiantuntija-arviot siitä, että terveydenhuollon kapasiteetti joutuu koronan leviämisen myötä liian lujalle koetukselle.
– Olisi syytä tunnustaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien pitkään jatkunut heikentäminen ja julkisten palvelujen yksityistäminen ovat keskeinen syy sille, ettei terveydenhuollon kapasiteettiin voida nyt täysin luottaa, Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho sanoi eduskunnan lisätalousarviokäsittelyssä tiistaina.
– Kyse ei ole vain suojavarusteiden riittävyydestä, josta paljon puhutaan. Henkilöstön palkkakehitys on ollut heikkoa, henkilöstöpula on pahentunut ja työ käynyt jatkuvasti raskaammaksi. Töitä tehdään olosuhteissa, jotka ovat yhä useammin suorastaan vaaralliset, muutoinkin kuin tämän akuutin tartuntataudin uhkan vuoksi.
Terveydenhuollon kapasiteettiin ei voida nyt täysin luottaa.
Julkisen sektorin työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä. Tehyn ja SuPerin tavoitteena on vientialojen 3,3 prosentin palkankorotusten lisäksi erillinen palkkatasa-arvo-ohjelma naisvaltaiselle sote-alalle. Tavoitteena on palkkojen korottaminen vuodessa 1,8 prosenttia miesvaltaisia aloja enemmän – kymmenen vuoden ajan.
Tasa-arvo-ohjelma maksaisi valtiolle 100 – 150 miljoonaa euroa vuodessa.
– Summa ei ole suuri, kun katsotaan niitä taloudellisia panostuksia, joita hallitus on nyt käynnistänyt tai käynnistämässä. Paljon puhutusta 15 miljardin kriisipaketista hoitajien palkkojen korottamiseen vaadittu summa olisi alle prosentti, Yrttiaho arvioi.
Hänen mielestään valtiovallan tulisi vaikuttaa voimakkaasti, osana koronakriisin ratkaisemista, sellaisen hoitajien palkkaratkaisun puolesta, jolla heidän vaatimuksiaan viedään eteenpäin.
– Jo seuraavalla lisätalousarviolla olisi osoitettava tähän riittävät rahat. Hallituksen on nyt toimittava, Yrttiaho vaatii.
uutiskirje 