Mediassa on viime aikoina noussut esille useita raiskaustapauksia, joissa tuomiot ovat olleet hyvin lieviä. Tapaukset ovat saaneet kansalaiset suuttumaan ja keskustelu internetissä on käynyt vilkkaana.
Suomessa raiskaustuomiot ovat hyvin lieviä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Lieventäviä asianhaaroja löytyy useita. Ilman aikaisempaa rikostaustaa, tai jos uhri ei ole ”vastustellut tarpeeksi”, tekijä selviää helposti ehdollisella tuomiolla ja sakoilla.
Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta sanoo suomalaisen raiskauslainsäädännön tehdyn miesnäkökulmasta. Suomessa laki suojaa tekijää, ei uhria.
Humalan takia sammunutta ei Suomen lain mukaan voi raiskata.
Tuomioiden saama mediahuomio on havahduttanut päättäjätkin. Eduskunnassa on keskusteltu asiasta ja oikeusministeri Tuija Brax on luvannut lainsäädännön muuttuvan. Ensin tietysti tehdään selvityksiä, joten muutos byrokratian rattaissa vie aikaa.
Ministeri Brax on todennut suomalaisen lainsäädännön rakennetun suojaamaan omaisuutta, ei ihmisten fyysistä koskemattomuutta. Erityisen huonosti laki suojaa naisia väkivallalta. Tuntuu, että tuomiota päätettäessä oikein etsimällä etsitään seikkoja, joilla voidaan lieventää tuomiota, ja vierittää syy tapahtuneesta uhrin harteille.
Humalan takia sammunutta ei Suomen lain mukaan voi raiskata. Uhrin kova humalatila on lieventävä asianhaara, ja tällöin laki katsoo teon olleen vain sukupuoliyhteyteen pakottaminen.
Toivon todella syvästi, että viime aikojen keskustelu ei jää vain hetken mediakohuksi. Kovemmat tuomiot eivät luonnollisestikaan estä raiskauksia tapahtumasta. Syyt raiskauksiin ovat syvällä sosiaalisissa valtasuhteissa.
Ensisijaisesti poliittisten toimien tuleekin keskittyä raiskausten ehkäisyyn ja uhrien auttamiseen. Tämä on kuitenkin keskustelu erikseen.
Rangaistuksien tarkoituksena on hyvittää uhrille hänen kokemiaan kärsimyksiä. Muutaman kuukauden ehdollinen tuomio ja parin sadan euron sakot eivät hyvitä yhtään mitään.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten 2. varapuheenjohtaja.
uutiskirje 
