Malawi on yksi niistä harvoista maista, joita ei ole suljettu koronapandemian vuoksi. Tapauksia ei ilmeisesti olekaan pilvin pimein, mutta todellinen syy on oikeuden määräyksessä, jota valtio ei vielä ole onnistunut täyttämään.
Malawin piti mennä koronasulkuun jo huhtikuussa, mutta ihmisoikeusjärjestöt onnistuivat hankkimaan oikeudenpäätöksen, joka esti sen. Syynä oli huoli maan köyhien selviytymisestä. Oikeus määräsi, että valtion pitää maksaa puolen vuoden ajan tukea 172 000:lle kotitaloudelle Lilongwen, Blantyren, Mzuzun ja Zomban kaupungeissa.
Vasta kun Maailmanpankin kustantama apu on toimitettu sitä tarvitseville, maa voidaan sulkea.
Moni malawilainen epäilee, ettei mitään koronasulkua tulekaan maahan.
Avustussuunnitelma antoi toivoa
Leski ja kolmen lapsen äiti Elizabeth Longwe on ansainnut elantonsa myymällä tomaatteja Limben torilla Blantyressa. Vaikka koronasulkua ei olekaan tullut, hänen ansionsa ovat huhtikuun alun jälkeen kutistuneet puoleen entisestä.
– Ihmiset lakkasivat sairastumisen pelossa ostamasta minulta. Sen sijaan he alkoivat ostaa kaupasta suuria määriä tavaroita ja käyttää niitä säästeliäästi, Longwe harmittelee.
– Luojan kiitos myynnin väheneminen tapahtui kuitenkin vasta sen jälkeen, kun koulut koronaviruksen takia suljettiin. Koulujen aukiolo olisi ollut katastrofi minulle, sillä minulla ei olisi ollut varaa maksaa lasten koulumatkaa. Silti nyt huolettaa, pystynkö ruokkimaan heitä, Longwe sanoo.
Maailmanpankin avustussuunnitelma antoi toivoa Elizabeth Longwelle, kuten myös toiselle Limben torikauppiaalle Lackson Tembolle. Tembo myy käytettyjä vaatteita.
– Lupaus tuesta oli huojentava, sillä se tarkoitti, että pystyisin ruokkimaan lapseni. Voisin ostaa saippuaa peseytymiseen. Voisin maksaa vuokrani, Tembo kertoo.
Viivästynyt jakelu
Elizabeth Longwe ja Lackson Tembo eivät kuitenkaan ole vielä saaneet rahojaan, eikä heille ole kerrottu syytä viivästymiseen. Varapresidentti Saulos Chilima on väittänyt, että lahjoittajat ovat väärinkäytösten pelossa vetäneet lahjoitusrahansa pois. Longwe ja Tembo pelkäävät, että varapresidentti saattaa olla oikeassa.
Malawin valtiovarainministeriön tiedottaja Williams Banda kuitenkin vakuuttaa, että raha on tallessa. Jakelu vain on viivästynyt, koska sen käytännön järjestelyissä on ollut ongelmia. Apua aletaan jakaa heti, kun on selvitetty, ketkä sitä oikeastaan tarvitsevat.
Tuleeko koronasulkua vai ei?
Moni malawilainen epäilee, ettei mitään koronasulkua tulekaan. Jotkut taas uskovat, ettei mihinkään sulkuun edes olisi aihetta. Entinen presidentti Joyce Banda on syyttänyt hallitusta koronatapausten lukumäärän liioittelusta. Banda väittää, että koronasulun verukkeella vaaleja yritetään siirtää. Poliittinen oppositio vaatiikin hallitusta unohtamaan sulun, sillä malawilaiset hinkuvat päästä vaaliuurnille.
Presidentinvaalit pitäisi järjestää heinäkuun alussa. Malawin perustuslakituomioistuin mitätöi helmikuussa viime vuonna järjestettyjen presidentinvaalien tuloksen massiivisen huijauksen vuoksi. Päätöksessään oikeus määräsi uudet vaalit pidettäviksi 150 päivän sisällä. Määräaika umpeutuu 3. heinäkuuta.
– Meidän pitäisi kiittää Jumalaa, että olemme säästyneet pandemialta, eikä paisutella lukuja kansainvälisten lahjoitusten toivossa, Banda on sanonut.
Tuli sulkua tai ei, hätäapua aiotaan joka tapauksessa jakaa. Väestösuunnittelun ja hyvinvoinnin ministeri Clara Makungwa kertoo, että kasvava ihmisjoukko kärsii koronaviruksen vaikutuksista. Heihin kuuluu muitakin kuin esikaupunkien köyhiä.
– Meille on esimerkiksi pian tulossa 17 bussillista Etelä-Afrikkaan jumiin jääneitä siirtotyöläisiä, jotka palaavat kotiseuduilleen. Myös liikeyritysten omistajat kärsivät ja tarvitsevat apua, Makungwa sanoo.
Malawilainen taloustieteilijä Betcheni Tchereni pohtii, että raha-apu toki lieventää viruksen talousvaikutuksia köyhille, mutta että myös viruksen leviämisen rajoittamistoimet vaatisivat rahoitusta.
Tällä hetkellä Malawin 18 miljoonan väestöä palvelee 13 koronatestausasemaa. Testattuja on kuutisen tuhatta.
uutiskirje 
