Ilmaan on jo heitetty kysymys, onko Puolan nykyjohto valmis myöntymään mahdolliseen tappioon. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros on ensi sunnuntaina ja toinen – mitä todennäköisimmin – sunnuntaina 12. heinäkuuta.
Ajankohdasta käytiin keväällä kitkerä kiista. Laki ja oikeudenmukaisuus (PiS) -puoletta johtava Jaroslaw Kaczynski yritti itsepäisesti saada vaalin järjestetyksi 10. toukokuuta, koronaepidemiasta huolimatta. Istuvan presidentin Andrzej Dudan, puolueen ehdokkaan, voitto olisi ollut kutakuinkin varma.
Sejmin hyväksymä lainmuutos, joka olisi mahdollistanut vaalin toimittamisen kirjeitse, ei kuitenkaan saanut tukea senaatissa, jossa oppositiolla on enemmistö. Lopulta Kaczynski menetti enemmistön myös sejmissä, ja hänen oli pakko myöntyä vaalin lykkäämiseen.
Andrzej Dudan kannatus on mielipidetiedusteluissa pudonnut tuntuvasti alle 50 prosentin, eikä valinta ensi sunnuntaina näytä todennäköiseltä.
Varsovan pormestari haastaa presidentin
Suurin oppositiopuolue, keskustaoikeistolainen Kansalaisfoorumi vaihtoi toukokuun puolivälissä ehdokastaan. Valituksi tuli Varsovan pormestari Rafal Trzaskowski.
Politologin koulutuksen saanut Trzaskowski edustaa puolueensa liberaalia siipeä, hallitsee englannin, ranskan, venäjän, espanjan ja italian kielet. Hänet voitti vuonna 2018 Varsovan pormestarin vaalin ensimmäisellä kierroksella vastassa olleen PiS:n ehdokkaan.
Aikaisemmin Trzaskowski toimi pari vuotta ministerinä Donald Tuskin hallituksessa, jonka taival päättyi PiS-puolueen voitettua vuoden 2015 parlamenttivaalit. Hän oli myös jäsenenä EU-parlamentissa ja kannattaa monipuolista yhteistyötä EU:n kanssa.
Varsovan pormestarina hän on muun muassa uudistanut kouluopetusta tavalla, joka on saanut vanhoilliset ärähtämään: opetusohjelmaan kuuluu seksuaali- ja sukupuolikasvatus, jossa käsitellään seksuaalisia vähemmistöjä ja sukupuolen moninaisuutta.
Kampanjassaan Trzaskowski pyrkii vetoamaan poliittiseen keskustaan ja maltillisiin katolilaisiin. Hän on vahvoilla erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta Puolan maaseudulla hän voi näyttää kaupunkilaisen eliitin ehdokkaalta. Mielipidetiedusteluissa hän on toisena.
Duda kaivoi esiin vanhat syntipukit, homot ja juutalaiset
Pitkin kevättä Andrzej Duda sai presidenttinä näkyvää julkisuutta, koronakriisistä huolimatta. Hän kehui PiS:n johtaman hallituksen saavutuksia ja arvosteli sen edeltäjää, Tuskin hallitusta, maan elinkeinoelämän myymisestä ulkomaille ja Puolan telakkateollisuuden rapauttamisesta.
Rafal Trzaskowskin ehdokkuus pelästytti Kaczynskin ja Dudan ja sai heidät paniikinomaisesti tarttumaan aseisiin, joilla oli käyty jo kahdet vaalit, EU- ja parlamenttivaalit. Juutalaiset ja homot ovat aikaisemminkin aseiksi kelvanneet.
Puolassa eivät juutalaiset ole saaneet korvauksia toisen maailmansodan aikaisista menetyksistä. Kaczynskin joukot katsovat saksalaisten olevan korvausvelvollisia, vaikka tosiasia on, että monet puolalaiset osallistuivat juutalaisten vainoamiseen ja heidän omaisuutensa tuhoamiseen. Trzaskowski taas on valmis ottamaan asian esille.
Puolan televisio tarttui asiaan ja väitti hälyuutisessaan Trzaskowskin toimivan asiassa vastoin Puolan etuja yhdessä epämääräisten ulkomaisten tahojen kanssa. Tapaus edennee oikeuteen.
Pari viikkoa sitten Duda julkisti näkyvästi lasten leikkipuistossa perheohjelman. Se lupaa perheille ”kohtuulliset elinehdot, ilman pelkoa ja köyhyyttä ja ilman uhkaa ideologiasta, joka tuhoaa ne”.
Tuhoava ideologia on ”LGBT-ideologia”. Perheohjelma haluaa suojata lapsia tältä ideologialta ja kieltää sen ”propagoimisen julkisissa instituutioissa”. Propagoimiseksi lasketaan myös koulun seksuaalikasvatus. Se on Dudan mielestä kuitenkin vanhempien, ei koulun, vastuulla, ja heillä pitää olla oikeus päättää, mihin opetukseen lapsi osallistuu koulussa.
”Tuhoisampi kuin kommunismi”
Vaalipäivän lähestyessä Duda ja monet PiS:n kansanedustajat ovat vain lisänneet kierroksia.
Vaalitilaisuudessaan Duda julisti, kuinka hänen vanhempiensa sukupolvi taisteli 40 vuotta karkottaakseen koulusta kommunistisen ideologian, jotta lapsia ei olisi voitu alistaa aivopesulle ja indoktrinaatiolle.
Tuo sukupolvi ei Dudan mukaan taistellut sen puolesta, että ”me hyväksyisimme, että pinnalle nousee uusi ideologia, joka on ihmiskunnalle vielä tuhoisampi, ideologia, joka kätkee kliseisiin kunnioituksesta ja suvaitsevaisuudesta pohjatonta suvaitsemattomuutta ja syrjäyttämistä, kaikkien niiden, jotka eivät halua alistua, julistamista kelvottomiksi”.
Tämä ”LGBT-ideologia” on ”uusbolshevismia”, johon lapsetkin halutaan pakottaa.
Ulkomaisissakin tiedotusvälineissä herätti kohua Dudan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tarkoittama lause: ”Meille on yritetty uskotella olevan kyse ihmisistä, mutta kyse on aivan yksinkertaisesti ideologiasta.”
Dudan esikunta hermostui ikävästä ulkomaisesta huomiosta. Niinpä Guardian, New York Times, AP, Reuters ja eräät muut viestimet saivat Dudalta moitteet, että ne olivat irrottaneet lauseen asiayhteydestään.
Sateenkaariväki puolestaan kailottaa Dudan vastaisissa mielenosoituksissa: ”Olemme ihmisiä, emme ideologia!”
Kritiikkiä kansannousun veteraanien ja juutalaisten yhteisöiltä
Varsovan kansannousun (1944) veteraanien järjestö valittaa Dudan puheillaan jakavan yhteiskuntaa ja kylvävän vihaa LGBT-ihmisiä kohtaan. He ”ansaitsevat jokaisen ihmisen tavoin kunnioitusta ja arvostusta”.
Varsovan juutalaisen yhteisön kannanotossa sanotaan, etteivät ”juutalaiset – holokaustista selviytyneiden jälkeläiset – voi eivätkä halua jäädä välinpitämättömiksi niiden sanojen suhteen, joilla LGBT-henkilöitä epäinhimillistetään”.
Puolan ihmisoikeusvaltuutettu Adam Bodnar puolestaan muistutti, etteivät mitkään olot oikeuta minkään väestöryhmän epäinhimillistämistä vihamielisellä retoriikalla, ei myöskään mikään vaalikampanja.
Presidentin tehtävänä on pitää huolta maansa arvonannosta, tviittasi Donald Tusk, nykyisin konservatiivisten puolueiden europuolueen puheenjohtaja, pari päivää sitten. Andrzej Duda ”tekee kaikkensa sen raunioittamiseksi”. Hänen kampanjansa on maailman silmissä ”häpeäksi”, Tusk sanoi.
Myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Vera Jourova yhtyi kritiikkiin todetessaan viime viikolla EU-parlamentin istunnossa, että on ”todella surullista, että modernissa Euroopassa korkeassa virassa oleva poliitikko päättää hyökätä vähemmistön kimppuun mahdollisen poliittisen hyödyn vuoksi”.
Taloudellinen tilanne ja terveysriskit äänestäjien huolena
Dudan ylläpitämään ”homo-huoleen” yhtyy vain vajaa yhdeksän prosenttia puolalaisista, ja se on häntäpäässä huolenaiheista. Mielipidetutkimuslaitos Ipsos selvitti asiaa. Eniten puolalaisia huolestuttavat koronan aiheuttama taloudellinen tilanne (57 %), terveydelliset riskit (40), pedofilia katolisessa kirkossa (23) sekä kohoavat hinnat, ympäristöongelmat ja ilmastokysymys.
Ipsos kysyi myös näin: ”Presidentti Andrzej Duda sanoi vaalitilaisuudessa, että LGBT on vaarallinen ideologia, jota vastaan Puolan täytyy puolustautua. Oletteko yhtä mieltä lausuman kanssa?”
Enemmistö vastaajista (53 %) oli eri mieltä, runsas kolmannes (38 %) samaa mieltä. Alle 29-vuotiaista kaksi kolmannesta (67 %) torjui väitteen, mutta yli 60-vuotiaista hienoinen enemmistö yhtyi siihen. PiS-puolueen kannattajien suuri enemmistö (82 %) tuki Dudan lausumaa.
Dudan luoma viholliskuva sateenkaariväestä puree siis omiin kannattajiin, ja Duda hakee sillä lisätukea nimenomaan konservatiiviselta ja oikeistolaiselta äärilaidalta.
Duda sai Trumpilta lupauksen lisäjoukoista
Presidentti Andrzej Duda pistäytyi juuri vaalipäivän alla hakemassa tukea Washingtonista – ja sai sitä.
Yhteisessä tiedotustilaisuudessa presidentti Donald Trump toisti aikeensa vähentää Saksasta noin 10 000 amerikkalaissotilasta. Osa kotiutetaan, osa sijoitetaan muualle Eurooppaan. Puolaan hän lupasi pari kolme tuhatta sotilasta nykyisten lisäksi.
Presidentti Duda kertoi vedonneensa Trumpiin, ettei tämä vetäisi Euroopasta yhdysvaltalaisia joukkoja, koska niiden läsnäolo on maanosan turvallisuudelle välttämätöntä.
Trump kehui miesten olevan läheisissä väleissä ja sanoi Dudan tekevän ”loistavaa työtä”. Hän torjui kysymyksen, eikö Dudan pikavierailu ole sekaantumista Puolan vaaleihin, vastaamalla, että Duda menestyy yhtä hyvin niin meidän tuellamme kuin ilman sitä.
Myöntyykö valtapuolue PiS mahdolliseen tappioon
?
Andrzej Dudan kannatus on viimeisimmässä mielipidetiedustelussa 40,5 ja Rafal Trzaskowskin 29,4 prosenttia. Kolmantena on riippumaton ehdokas, maltillinen katolilainen journalisti Skymon Holownia 11,9 prosentilla. Loput parikymmentä prosenttia jakaa kolme ehdokasta, talonpoikaispuolueen johtaja Wladyslaw Kosiniak-Kamysz, vasemmiston Robert Biedron ja oikeistokonservatiivisen puolueen Krzysztof Bosak.
Puolassa kysytäänkin jo, onko häikäilemättömänä tunnettu Jaroslaw Kaczynski valmis myöntymään mahdolliseen tappioon toisella kierroksella, jos ensimmäinen kierros menee heikosti.
Hyvin todennäköiseltä näyttävä toinen kierros 12. heinäkuuta muodostunee tiukaksi. Toisten arvioiden mukaan Duda on vahvemmilla, toisten taas Trzaskowski.
Jos Trzaskowski voittaa, sillä on milteipä mullistava merkitys Puolan politiikassa. Yhdessä opposition hallitseman senaatin kanssa presidentti voi jarruttaa PiS:n johtaman hallituksen toimia kovertaa oikeusvaltion perusteita.
Puolassa kysytäänkin jo, onko häikäilemättömänä tunnettu Jaroslaw Kaczynski valmis myöntymään mahdolliseen tappioon toisella kierroksella, jos ensimmäinen kierros menee heikosti.
Yksi keino välttää häämöttävä tappio on julistaa koronakriisin varjolla poikkeustila, jolloin ratkaiseva vaali voidaan lykätä myöhemmäksi, ja Duda voi jatkaa presidenttinä.
uutiskirje 
