Mustien oikeuksia puolustavat protestit ovat näkyneet ja kuuluneet Yhdysvaltojen kaduilla jo viikkojen ajan. Äänekkäiden protestien lisäksi pinnan alla vaikuttaa tapahtuneen hiljaisia muutoksia – nimenomaan valkoisten yhdysvaltalaisten asenteissa.
Kyselytutkimusten mukaan Black Lives Matter -protestien tuki on kasvanut yhdysvaltalaisten keskuudessa kuluneiden viikkojen aikana enemmän kuin viime vuosina yhteensä. Kyselytutkimuksissa myös yhä useampi yhdysvaltalainen on ilmaissut olevansa huolissaan rasismista.
Mustien kokema poliisiväkivalta ei ole uusi asia, mutta liike tuntuu nyt saavuttaneen myös valkoisten yhdysvaltalaisten tietoisuuden uudella tavalla. Protestit ovat levinneet jopa konservatiivisiin, enemmistöväestöltään valkoisiin kaupunkeihin, jossa vastaavat mielenosoitukset ovat olleet harvinaisia.
Lisäksi monissa kaupungeissa on ryhdytty tekemään pitkään odotettuja uudistuksia poliisiväkivallan ehkäisemiseksi.
Muun muassa Seattlessa poliisilta on kielletty kyynelkaasun ja kuristusotteen käyttö. Myös Connecticutissa kiellettiin kuristusotteen käyttö. Lisäksi kaikesta siviileihin kohdistuvasta voimankäytöstä on jatkossa raportoiva johdolle.
Minnesotan osavaltio on taas kertonut nostavansa syytteen ihmisoikeuksien rikkomisesta Minneapolisin poliisilaitosta vastaan protestit laukaisseen George Floydin surman takia. Minneapolisin kaupunginvaltuusto on myös kertonut aikovansa hajottaa poliisilaitoksen, koska nykyisen mallisessa poliisilaitoksessa ei voida tehdä tarvittavia uudistuksia.
Myös monet yritykset ja urheiluseurat ovat nyt alkaneet kiinnittää huomiota rasismiin eri tavalla kuin aiemmin, ja orjakaupasta hyötyneiden ihmisten patsaita on poistettu katukuvasta.
Muutokset ovat sirpaleisia
Seuraava kysymys onkin, onko yhdysvaltalainen yhteiskunta todella valmis muuttumaan. Musta väestö on vaatinut tasa-arvoista kohtelua ja esimerkiksi poliisiuudistuksia jo pitkään. Osa väestöstä onkin turhautunut, että vaatimukset kuullaan vasta nyt.
– Ihmiset, joilla olisi ollut valtaa puuttua tähän, ovat jättäneet asian huomiotta. Se vaati kahdeksan minuutin mittaisen videon, jossa ihminen tukahdutetaan kuoliaaksi, laajoja mielenosoituksia ja kansannousun ympäri maata, jotta poliitikot kuuntelivat viimein, mitä musta väestö on yrittänyt kertoa jo vuosikymmenten ajan, sanoi kansalaisjärjestö Color of Changen vanhempi johtaja Scott Roberts Los Angeles Timesille.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan, Yhdysvaltoihin erikoistuneen Maria Annalan mukaan Black Lives Matter on saanut suhteellisen lyhyessä ajassa aikaan monia uudistuksia, mutta niiden kokonaisarviointi on vielä vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että myös poliisia koskevissa asioissa Yhdysvalloissa valta on paikallisella tasolla. Siksi uudistuksia ei voida tehdä valtakunnallisesti ja johdonmukaisesti, vaan sirpaleisesti paikallistasolla.
– Emme puhu edes siitä, että osavaltion tasolla tehtäisiin poliisiuudistus, vaan pääasiassa muutokset ovat paikallisia ja vaikeuttavat kokonaiskuvan luomista tilanteesta, hän sanoo STT:lle.
Korona toi epätasa-arvon näkyväksi
Annalan mukaan protestien eskaloitumiseen ja niiden saamaan suosioon lienee vaikuttanut omalta osaltaan koronavirustilanne, joka on tehnyt olemassa olevan epätasa-arvon entistä näkyvämmäksi.
Korona on koetellut etenkin Yhdysvaltojen mustaa väestöä niin työttömyydessä kuin tautimäärissäkin.
– Se on entisestään kärjistänyt ja voimistanut epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Ihmiset ovat turhautuneita työttömyyden ja lomautuksien vuoksi. Samalla koronan kautta on nähty, miten heikossa asemassa ovat ne, jotka joutuvat työttömäksi ja menettävät sen myötä sairausvakuutuksensa.
Korona on tehnyt näkyväksi Yhdysvalloissa, miten heikossa asemassa ovat työttömäksi joutuneet ja sen myötä sairausvakuutuksensa menettävät ihmiset.
– Lisäksi lomautusten vuoksi ihmisillä on ollut aikaa osoittaa mieltään. Yhdysvaltalainen työelämä on normaalisti niin armotonta, että ihmisillä ei ole mahdollisuutta ottaa vapaata töistä mennäkseen osoittamaan mieltään, Annala sanoo.
Vähemmistöt uurnilla kaataisivat Trumpin
Vaikka vaaleihin on vielä aikaa, mielenosoitusten vaikutukset voivat näkyä myös tulevissa vaaleissa. Vähemmistöjä ei ole aina ollut helppo saada äänestämään Yhdysvalloissa, mutta jos kaikki vähemmistöt äänestäisivät, vaalivoittoa tuskin veisi istuva presidentti Donald Trump.
Niin mustien kuin latinoiden äänestysaktiivisuus on kuitenkin ollut valkoista väestöä perinteisesti alhaisempaa, ja he ovat olleet selkeässä vähemmistössä äänestäjien joukossa, kertoo Pew tutkimuskeskus. Myös tämän taustalla on arvioitu olevan useita rakenteellisia tekijöitä, jotka ovat laskeneet äänestysaktiivisuutta.
– Protestien vaikutukset ovat moninaisia ja niiden seurauksia on vielä vaikea ennustaa. Vielä emme tiedä, energisoituvatko nämä ihmiset, jotka ovat nyt kadulla, myös äänestämään. Vai kokevatko he, että äänestäminen ei paranna heidän tilannettaan mitenkään, arvioi puolestaan Annala.
Black Lives Matter onkin ottanut seuraavaksi tavoitteekseen myös mustien äänestysaktiivisuuden lisäämisen. Liike on käynnistänyt kampanjan, jonka tarkoituksensa on kannustaa liikkeen tukijoita äänestämään marraskuun vaaleissa ja luomaan poliitikoille painetta puuttua rasismiin.
Jos kaikki vähemmistöt Yhdysvalloissa saataisiin vaaliuurnille, tämä ei lupaisi Trumpin kannalta vaaleissa hyvää. Toisaalta Trumpin kannattajiin protestit voivat vaikuttaa toisinkin.
– Trumpin kannattajissa on paljon rasisteja. Heissä protestit ovat varmasti herättäneet turvattomuuden tunnetta ja siihen Trump yrittää varmasti vedota nyt, kun hän ei voi enää vedota talouskasvuun, Annala arvioi.
Lähteinä:
The Atlantic
uutiskirje 
