Nuorten jo ennestäänkin vaikea työttömyystilanne paheni tammikuun tilastojen mukaan entisestään. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli tammikuussa peräti 22,7 prosenttia eli yli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Miltei joka neljäs työtä haluava nuori on sitä vailla.
Synkkien lukujen ei pitäisi tulla enää kenellekään yllätyksenä. Kehityksen suunta on valitettavasti ollut ennakoitavissa jo yli vuoden ajan.
Siksi onkin kummallista, miten huolettomasti pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) johtama porvarihallitus on suhtautunut tilanteeseen. Hallitus on herännyt nuorten hätätilan rummutukseen vasta nyt. Se antoi vaatimattoman tasoisen lisäbudjetin.
Vuosi tehokasta peliaikaa on mennyt hukkaan. Hallituksen nuorisotyöttömyyden nujertamiseen suunnatut määrärahat lisäbudjetissa ovat ongelman mittasuhteisiin nähden kuitenkin täysin riittämättömät, vaikka suunta onkin oikea.
Kun tammikuussa 61 000 nuorta oli vailla työtä, niin hallituksen lisäbudjetilla saadaan työtä tai työvoimapoliittisia toimenpiteitä vain 3 700 nuorelle. Lisäksi oppisopimuspaikan saa 250 nuorta.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie epäileekin, että valtiovarainministeriölle on tullut mittaluokkavirhe.
Ollaanko nyt toistamassa edellisen laman virheitä? Osa silloisista nuorista työttömistä syrjäytyi kokonaan.
Kevät tuo työmarkkinoille lisäksi tuhansia oppilaitoksista valmistuvia nuoria, joista tämän hetken arvioiden mukaan joka kolmas uhkaa jäädä ilman työtä.
Hallitus säästääkin nyt ihan väärässä paikassa. Sen paljon mainostamalla lisäbudjetilla ei suurista puheista huolimatta pystytä kuin vain raapaisemaan työttömyysongelmaa.
uutiskirje 
