Osinkoveron kiristäminen edistäisi työllisyyttä

Pörssiin listaamattomien yritysten omistajat saavat merkittäviä huojennuksia osinkojensa verotukseen. Esimerkiksi pääomatulo-osingosta, joka vastaa enintään kahdeksaa prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta, 75 prosenttia on verovapaata 150 000 euroon asti.

Osinkoverotuksen epäkohtiin on kiinnitetty viime vuosina huomiota useissa arvovaltaisissa selvityksissä, viimeksi toukokuussa Vesa Vihriälän johtaman työryhmän raportin Suomen talousstrategia koronakriisissä yhteydessä. Työelämäprofessori Timo Viherkentän laatiman raportin liitteessä todetaan, että nykyisellään listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus on ”epäyhtenäinen, osin hyvin lievä ja käyttäytymisvaikutuksiltaan ongelmallinen”.

Samansuuntaisia arvioita ovat esittäneet valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä 2017, VATT ja Etla yhteisessä raportissaan 2017 sekä yritystukia selvittänyt valtiosihteerityöryhmä 2019.

”Poliittinen paine järjestelmän korjaamiseen on kasvanut.” ”Osinkoverojärjestelmän uudistaminen olisi merkittävä työllisyystoimi.”

Kansalaisjärjestö Finnwatchin lanseeraama #430miljoonaa-kampanja verovälttelyn pysäyttämiseksi herätti viime keväänä kiivasta keskustelua. Etenkin Keskuskauppakamari kampanjoi ärhäkästi sitä vastaan. Finnwatchin kampanjan yhtenä kärkenä oli juuri listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaaminen.

Voimakkaat reaktiot kertovat siitä, että nykyjärjestelmän epäoikeudenmukaisuus tiedostetaan hyvin, tulkitsee Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

– Poliittinen paine järjestelmän korjaamiseen on kasvanut, ja sen takia reaktio oli niin voimakas niillä tahoilla, jotka nykyjärjestelmää haluavat puolustaa ja ylläpitää.

Varakkaimpien verotuki

Keväällä julkaistussa Finnwatchin raportissa Herrojen huojennus on selvitetty, ketkä osinkoverohuojennuksesta hyötyvät. Vuonna 2017 verovapaita huojennettuja osinkoja nostettiin kaikkiaan reilut 1,5 miljardia euroa ja niitä nosti yli 300 000 suomalaista. Vaikka saajia oli paljon ja joukossa myös pienituloisia, suurituloisin kymmenys keräsi tästä summasta yli 74 prosenttia ja suurituloisimman prosentin osuus oli 35 prosenttia.

– Tämä on verotuki kaikkein varakkaimmille ja hyvätuloisimmille, Finér tiivistää.

Finnwatchin raportin mukaan eniten huojennuksesta hyötyvät pääomavaltaisilla aloilla toimivien vakiintuneiden yhtiöiden omistajat, koska kevyesti verotetun pääomatulo-osingon määrä perustuu yhtiön nettovarallisuuteen. Nuoremmatkin yritykset voivat hyötyä, jos omistaja on pystynyt siirtämään aiemmin kartutettua omaisuuttaan yhtiön taseeseen ja saanut siten yhtiön nettovarallisuutta nostettua. Järjestelmä palkitsee siis niitä, joilla on isoja pääomia jo entuudestaan.

Ongelmana on myös tulonmuunto, jossa verotuksellisista syistä laskutetaan työ yrityksen kautta eikä toimita palkkatyösuhteessa. Finnwatchin aiemman tutkimuksen mukaan jopa puolet yksityisten sosiaali- ja terveysalan yhtiöiden lääkäreistä toimii palveluntarjoajina palkkasuhteen sijaan.

Osinkoverohuojennuksia perustellaan monesti sillä, että yhtiö on maksanut jo voitostaan yhtiöveron. Yhtiövero huomioidenkin huojennettujen osinkojen kokonaisveroaste on kuitenkin vain 26–26,8 prosenttia. Se on pienempi kuin pääomatulovero, joka on tulojen suuruudesta riippuen 30 tai 34 prosenttia, ja huomattavasti pienempi kuin hyvätuloisen palkansaajan veroaste.

Matti Tuomala näkee listaamattomien yritysten verotuksessa epäkohtia. Kuva: Antti Yrjönen

Investoinnit ja työllisyys kärsivät

Taloustieteen professori (emeritus) Matti Tuomala näkee listaamattomien yritysten verotuksessa kaksi suurta epäkohtaa: Ensinnäkin se lisää tuloeroja kasvattamalla erityisesti ylimpiä tulo-osuuksia. Toiseksi se kohdistuu investointeihin vääristävästi.

– Yrityksen kannattaa sijoittaa mieluummin asioihin, jotka eivät ole yrityksen varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeitä, esimerkiksi arvopapereihin tai kiinteistöihin, Tuomala havainnollistaa.

Tämän vuoksi osinkojen verotus on myös työllisyyskysymys.

– Jostain syystä tästä on täysin vaiettu, kun on puhuttu hallitukselta edellytettävistä työllisyystoimista. Tuotannolliset investoinnit ovat ehto työllisyyden kasvulle, Tuomala sanoo.

Kun pyritään ylös lamasta, julkinen elvytysohjelma on ensimmäinen vaihe, mutta sen jälkeen tarvitaan yritysten investointeja, jotta työllisyys jatkaisi kasvuaan.

– Osinkoverojärjestelmän uudistaminen olisi merkittävä työllisyystoimi, mutta keskustalle sen vastustaminen on kynnyskysymys. Ei tämä ihan alkiolaiselta veropolitiikalta vaikuta, Tuomala ihmettelee.

Hallituspuolueista keskusta ja rkp ovat vastustaneet osinkoverotukseen puuttumista.

Kunnat hyötyisivät uudistuksesta

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamiseksi on esitetty erilaisia malleja. Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdotti raportissaan, että huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin ja osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin. Samalla huojennetusti verotettavan osinkotulon 150 000 euron yläraja poistettaisiin.

Nämä muutokset sekä kaventaisivat tuloeroja että lisäisivät verotuottoja laskennallisesti lähes 300 miljoonalla eurolla. Valtaosa tästä kohdistuisi kunnille, koska ansiotulo-osinkojen määrä kasvaisi ja pääomatulo-osinkojen määrä pienenisi. Ensin mainituista maksetaan kunnallisveroa, jälkimmäisistä ei.

Finnwatchin raportissa esillä ovat samansuuntaiset muutokset. Osinkoverohuojennuksen euromääräistä ylärajaa raportissa esitetään poistamisen sijasta alennettavaksi. Nettovarallisuutta laskettaessa tulisi Finnwatchin mukaan huomioida ainoastaan elinkeinotoiminnan käytössä ollut varallisuus.

Kohti progressiivisuutta

Sonja Finérillä onkin napakat terveiset hallituksen budjettineuvotteluihin:

– Taloudellinen tilanne on vakava. Nyt olisi viimeistään se hetki, jolloin epäoikeudenmukaiset veropohja-aukot pitäisi sulkea. On aika tehdä toimia, joilla osoitetaan, että yhteiskunta on oikeudenmukainen ja vahvimmat kantavat suurimman taakan.

Pitkällä tähtäimellä niin Finnwatch kuin Tuomalakin muuttaisivat osinkoverotuksen progressiiviseksi. Tuomala myös yhtenäistäisi palkka- ja pääomatulojen verotuksen. Eriytetty tuloverojärjestelmä on ollut Suomessa käytössä Esko Ahon hallituksen ajoista vuodesta 1993 alkaen.

– Palkka- ja pääomatulojen yhtenäinen verotus on se keino, jolla parhaiten pystytään estämään verosuunnittelukikkailua, Tuomala korostaa.