Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvan Bougainvillen asukkaat vaativat monikansallista kaivosyhtiö Rio Tintoa vastuuseen ympäristövahingoista ja ihmisoikeuksien loukkauksista. Syypää on saarella vuosina 1972-89 toiminut Pangunan kuparikaivos.
Pangunan kaivos ehti 17 vuoden ajan saastuttaa jokia ja maita. Sitten Bougainvillen alkuperäiskansaan kuuluvien maanomistajien mitta täyttyi ja he nousivat kapinaan. Kapinan sytykkeenä oli myös kaivostuottojen epätasainen jakautuminen bougainvillelaisten kesken. Rio Tinto jätti saaren, kun kapinallisten sabotaasi katkaisi kaivokselta sähköt.
Kaivoskapina kasvoi kymmenen vuoden mittaiseksi täysimittaiseksi sisällissodaksi, jossa kuoli 15 000 – 20 000 ihmistä. Kaivosalue sai kaikessa rauhassa raunioitua. Nykyään aluetta hallinnoi entisten kapinajohtajien muodostama Mekamuin yhtenäisyyshallitus, mutta kaivosta ei ole asianmukaisesti poistettu käytöstä eikä sen entisten toimintojen seurauksia ympäristölle käsitelty.
Kuparia valuu vesiin
Nyt 156 Bougainvillen asukasta on Australian ihmisoikeuslakikeskuksen kautta laatinut Australian hallitukselle valituksen. Sen pohjalta on tarkoitus edetä neuvotteluun ja yhtiön saarelaisille maksamiin korvauksiin. Asiaa käsitellään Australiassa, koska Rio Tinton kahdesta pääkonttorista toinen on Melbournessa, Australiassa.
Valituksesta ilmenee, että kaivoksesta valuu edelleen kuparia jokiin. Kaivoksesta alavirtaan sijaitseva jokilaakso muistuttaa kuun maisemaa, ja lisäksi kaivoksen suojapadot ovat romahtamassa ja asettamassa lähikylät vaaraan. Vesien ja maan saastumisen väitetään myös aiheuttavan terveysongelmia: iho- ja hengitysoireita, ripulia ja raskaudenaikaisia komplikaatioita.
Bougainvillelaiset väittävät, että Rio Tinto on rikkonut OECD:n ohjeistusta monikansallisille yhtiöille jättämällä huomiotta kaivoksen ennakoitavissa olleet ympäristölliset, terveydelliset ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Yhtiö ei ryhtynyt toimiin lieventääkseen näitä vaikutuksia eikä kunnioittanut niistä kärsineiden yhteisöjen ihmisoikeuksia.
Julkisessa lausunnossaan Rio Tinto myöntää olevansa tietoinen rapistuvan kaivoksen aiheuttamista ympäristöongelmista ja ihmisoikeusloukkauksista, mutta ei silti täysin hyväksy valituksen väitteitä. Yhtiö myös ilmoittaa suostuvansa keskusteluihin valituksen tehneiden ja muiden relevanttien yhteisöjen kanssa.
Yhtiö kiistää vastuunsa
Vuonna 2016 Rio Tinto myi Papua-Uuden-Guinean ja Bougainvillen hallituksille osuutensa kaivosta pyörittäneestä Bougainville Copper Ltd:stä. Samalla yhtiö ilmoitti kiistävänsä yritysvastuunsa kaikista Pangunan ympäristövaikutuksista tai vahingoista.
Vastuun väistelyn perusteena on Rio Tinton 1960-luvulla Australian hallituksen kanssa tekemä kaivossopimus, jossa yhtiötä ei velvoiteta ympäristövaurioiden korjaamiseen. Tuolloin Bougainville oli Australian hallinnassa.
Pangunan sulkemisen jälkeen kaivoksen ympäristövaikutuksista ei ole tehty luotettavaa arviota. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan aikana kaivoksesta nostettiin 300 000 tonnia malmia ja vettä päivittäin. Vuonna 1989 riippumaton uusiseelantilainen soveltavan geologian ryhmä raportoi, että kaivoksesta vuoti merkittäviä määriä kuparia ja muita raskasmetalleja Kawerongjokeen. Tänäänkin joidenkin jokien ja purojen vesi kaivosalueella on hohtavan sinistä, merkkinä kuparisaastumisesta.
Vaikea vuosi
Bougainvillelaisten vaatimukset lopettivat vuoden, joka oli Rio Tintolle muutenkin vaikea. Australialaisten aboriginaalien pyhien paikkojen tuhoamisesta nousi aiemmin vuonna 2020 niin kova kohu, että toimitusjohtaja Jean-Sebastien Jacques joutui eroamaan.
Australian ihmisoikeuslakikeskuksen lakiasiain johtaja Keren Adams on silti toiveikas ja uskoo yritysjättiläisen tahtoon ryhtyä vuorovaikutukseen Bougainvillen asianosaisten kanssa.
– Toivomme, että tämä ei-oikeudellinen prosessi edistää keskusteluja, joissa selviää, onko Rio Tinto halukas sitoutumaan toimintansa seurausten hoitamiseen. Jos näin ei käy, yhteisöt pyytävät Australian OECD-toimistoa tutkimaan, onko Rio Tinto rikkonut ihmisoikeus- ja ympäristövelvoitteitaan, Adams sanoo.
– Kun ottaa huomioon Bougainvillen ja Papua-Uuden-Guinean hallitusten rajalliset resurssit, on miltei väistämätöntä, että ilman Rio Tinton apua kaivosjätteiden tällä hetkellä aiheuttama ympäristövaurio jatkuu ja pahenee.
uutiskirje 
