Metsäyhtiö UPM tarjoaa ammattiliitoille valmentajan roolia, kun työehdoista lähdetään neuvottelemaan uudelta pohjalta.
– On ihan tutkittua tietoa, että paikallisen sopimisen pullonkauloista ja esteistä keskeistä on molempien osapuolten osaaminen. Ei välttämättä tiedetä, mikä on mahdollista ja mikä ei, ja silloin myöskään ei uskalleta sopia asioita, arvioi UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén STT:lle.
Hän näkee itsensäkin enemmän valmentajana, joka luo yhtiölle valmiuksia käydä neuvotteluja paikallisella ja liiketoimintatasolla. Hänen mukaansa tilanne on kaikille uusi.
– Olisi erittäin hyvä, että molemmat osapuolet ovat mahdollisimman pitkälle tehtäviensä tasalla, Hollmén korostaa.
Teollisuusliiton puutuotesektorin työehtosopimuksesta vastaava Jarmo Tuomainen painottaa, että Teollisuusliitto tekee jatkossakin sopimukset työntekijöiden puolesta. Totutusta sopimusmallista poikkeaminen tuntuu hänen mukaansa oudolta.
– Emme jää valmentajan rooliin. Olemme vakavasti neuvottelemassa, mikäli sellainen yhteys syntyy, Tuomainen sanoo STT:lle.
Metsäteollisuus on kertonut luopuvansa keskitetyistä ja valtakunnallisista työehtosopimuksista, joista viimeisin päättyy vuonna 2022. Edunvalvonta siirtyy yrityksiin, niiden liiketoiminta-alueille ja työpaikoille.
Ammattiyhdistysliike on arvostellut ankarasti keskitetyistä työehtosopimuksista luopumista. Liittoja huolettaa erityisesti työehtojen mahdollinen heikentyminen pienillä työpaikoilla, joilla ei ole osaamista laatia sopimuksia.
– Meidän lähtökohtanamme ovat liiketoimintakohtaiset työehtoneuvottelut, Hollmén kertoo.
Liiketoimintojen tarpeet eriytyneet
Hollménin mukaan UPM ei ole enää leimallisesti painopaperi- ja selluyhtiö, vaan yhtiö tekee tuotteita biokemikaaleista ja biopolttoaineista tarramateriaaleihin ja erikoispapereista graafisiin papereihin. Yhtiö valmistaa myös vaneria muun muassa nesteytettyä maakaasua kuljettavien laivojen säiliöiden vuorauslevyiksi.
– Tämä tarkoittaa sitä, että meidän liiketoimintojemme tarpeet ovat eriytyneet. Miten työtä voidaan tehdä paremmin, tuottavammin ja myös miten henkilöstön työtyytyväisyys ja uramahdollisuudet huomioidaan? Sitä ei voi enää ratkaista yhdellä sopimuksella, Hollmén arvioi.
Teollisuusliiton Tuomaisen mukaan liiketoimialakohtainen malli tarkoittaisi mekaanisella metsäteollisuusalalla sitä, että sahoilla ja vaneritehtailla olisi omat sopimuksensa. Työehtosopimuksia tulisi näin lisää.
– Ihmettelemme sitä, miten ne poikkeaisivat nykyisestä niin, että he tarvitsisivat tällaiset jaot, Tuomainen sanoo.
Neuvotteluorganisaation rakentaminen on jo pitkällä
Hollménin mukaan uuden järjestelmän työehdoista pitäisi päästä neuvottelemaan jo keväällä, koska tilanne on molemmille osapuolille uusi.
Hän kertoo, että UPM:n oman organisaation rakentaminen liiketoimintojen sisällä ja tehtailla on jo pitkällä. Yhtiöllä ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa työntekijöiden järjestäytymisestä uudenlaisiin neuvotteluihin. Työntekijät ja heidän ammattiliittonsa päättävät siitä itsenäisesti.
– Emme pysty tarkemmin arvioimaan, miten konkreettiset neuvottelut liiketoiminnoissa ja tehtailla käydään, Hollmén sanoo.
Tuomainen kertoo liiton kuuntelevan UPM:n ajatuksia. Puutuotesektorilla käsitellään huhtikuun lopulla yhtiön aloitteita ja millä ehdoilla liitto on lähdössä niihin mukaan.
uutiskirje 