Paineet paikallisen sopimisen edistämiseen yhtenä työllisyyskeinona kasvavat. Kolmikantaisella työryhmällä on tämän viikon loppuun asti aikaa tehdä ehdotuksensa paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Jos tulosta ei synny, ainakin keskusta haluaa hallituksen tekevän päätökset huhtikuun kehysriihessä.
Teollisuuden palkansaajat julkaisi maanantaina selvityksen , jonka mukaan paikallisella sopimisella ei juuri ole työllisyysvaikutuksia.
Akavan tutkimus- ja ajatuspaja Akava Worksin tiistaina julkaiseman selvityksen mukaan työnantajat haluavat suuressa määrin neuvotella paikallisesti palkkojen alentamisesta. Vielä suurempi osa haluaa neuvotella jonkun muun kuin työntekijöiden valitseman edustajan kanssa – joko suoraan henkilöstön kanssa tai yksittäisen työntekijän kanssa.
Paikallinen sopiminen sinänsä on yleistä nytkin. Akavan kyselyn mukaan 70 prosentissa yrityksistä on tehty paikallisia sopimuksia edeltävien kolmen vuoden aikana. Paikallinen sopiminen on tietyissä asioissa jopa yleisempää yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa järjestäytymättömissä yrityksissä kuin työantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä.
– Paikallisella sopimisella voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä, kuten joustavuutta sekä työhyvinvointi- ja tuottavuushyötyjä. Työehtosopimuksen vähimmäistasoa paremmista palkankorotuksista ja työehdoista voi sopia nykyisinkin. Paikallisen sopimisen edistäminen ja hyödyt uhkaavat kuitenkin hämärtyä, jos ei tuoda avoimesti esiin, mitä sillä tavoitellaan, miksi ja mille tasolle, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
Halutaan sopia heikennyksistä
Myös Teollisuuden palkansaajien puheenjohtaja Juri Aaltonen kehotti maanantaina sanomaan suoraan, jos todellinen tavoite on palkkojen alentaminen ja työntekijöiden aseman heikentäminen.
Akava Worksin teettämän kyselyn mukaan näin näyttää olevan. Lähes 90 prosenttia yritystyönantajista haluaa neuvotella työehdoista paikallisesti. Yleisintä on halu neuvotella palkoista ja työajoista. Palkanalennuksista haluaa neuvotella paikallisesti jopa 53 prosenttia yritystyönantajista. Irtisanomisista ja lomautuksista haluaa neuvotella paikallisesti yli 60 prosenttia yritystyönantajista.
– On yllättävää, että näinkin moni yritys haluaa sopia palkanalennuksista, lomautuksista ja irtisanomisista. Tämä kertoo valitettavasti sen, että monilla työnantajilla on halu sopia paikallisesti työehtojen heikennyksistä ja työsuhdeturvasta, Akavan Murto sanoo.
Hänen mukaansa paikallisen sopimisen tulee olla oikeudenmukaista ja reilua. Laajempi edustus yrityksen hallinnossa parantaisi henkilöstön tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Siksi hallintoedustuksen soveltamisalarajaa tulee laskea merkittävästi.
Henkilöstöedustaja ei houkuta sopimisen osapuolena
Kyselyn mukaan 82 prosenttia yritystyönantajista haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti jonkun muun kuin henkilöstön valitseman edustajan kanssa.
Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavista järjestäytymättömistä työnantajista 49 prosenttia haluaa neuvotella suoraan henkilöstön kanssa ja 37 prosenttia yksittäisen työntekijän kanssa. Järjestäytyneistä yrityksistä suoraan henkilöstön kanssa haluaa neuvotella 36 prosenttia ja yksittäisen työntekijän kanssa 35 prosenttia.
Ylempiä toimihenkilöitä edustavan neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki on huolissaan siitä, että työehtojen heikennyksistä halutaan neuvotella ilman henkilöstön edustajaa.
– Sopimisen mahdollisuuksia on paljon, mutta neuvottelut vaativat aikaa, luottamusta ja osaamista. Mitä tasaveroisempi neuvotteluasema työpaikalla on, sitä todennäköisemmin sopiminen onnistuu ja se on aitoa sopimista. Yksittäinen työntekijä on usein altavastaajana työnantajan kanssa käydyissä neuvotteluissa. Hän joustaa ja saattaa joutua hiljaa hyväksymään työnantajan varsin yksipuolisesti sanelemat ehdot.
uutiskirje 
