Kunnissakin on huomattu, että satunnaiset keikkalääkärit tulevat huomauttavasti kalliimmaksi kuin omat lääkärit. Kustannusero säilyy, vaikka päivystäville omille lääkäreille maksettaisiin – kuten nyt monin paikoin tehdään – jonkin verran sopimuksia suurempaakin palkkaa.
Keikkalääkärin kuluihinhan kuuluvat vuokrayrityksen kustannukset ja myös voitto-osuus. Erityisen kalliiksi tulevat satunnaiset keikkalääkärit.
Oma lääkäri myös tuntee paikalliset olot ja ennen muuta potilaansa paremmin kuin jokaisella vastaanottokäynnillä mahdollisesti vaihtuva keikkailija. Tämä ei merkitse sitä, etteivätkö keikkalääkäritkin osaisi hommaansa.
Suunta on kääntynyt ja keikkalääkärifirmat ovat menettämässä markkinaosuuttaan. Monet suuret yhteispäivystysasemat haluavatkin (Aamulehti 16.3.2010) päivystyksen nyt kokonaan omille lääkäreilleen.
Keikkalääkäreiden toiminta on muutoinkin lievässä vastatuulessa. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen, entinen oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio totesi viime viikolla, että keikkalääkärit käyttävät julkista valtaa vastoin lakia, sillä julkisen vallan käyttäjän pitää olla virkasuhteessa kuntaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valvira aikovatkin selvittää huhtikuun loppuun mennessä, miten laaja säännösten vastainen tilanne on.
Tavallinen hoito ei yleensä sisällä julkisen vallan käyttöä. Vallankäyttöä onkin jo mukana, jos potilas joudutaan eristämään tartuntataudin takia, samoin sitä sisältyy esimerkiksi tahdosta riippumattomaan mielenterveyshoitoon liittyviin päätöksiin.
uutiskirje 