Vielä kaksi viikkoa sitten Olympiastadionin nurmen päällä oli 15 sentin lumikinos. Nyt siitä keskiviikkona muistutti enää molemmissa Olympiastadionin kaarteissa juoksuradalla olleet lumikinokset. Stadionin kentänhoitajat olivat tehneet suuren työn saattaakseen luonnonnurmen maaliskuussa pelikuntoon.
MM-lohkoarvonnassa Suomen vastustajiksi nostettiin Valko-Venäjä ja Viro, mutta ne korvautuivat Bosnia ja Hertsegovinalla sekä Kazakstanilla. Syy on FIFA:n ”talvimaiden” listauksessa. Karsintalohkossa voi olla korkeintaan kaksi talvimaata. Kun Suomen lisäksi Ukraina oli jo arvottu lohkoon, ei enää talvimaa-kategoriaan kuuluneille Valko-Venäjälle ja Virolle ollut tilaa. Tässä vaihdoksessa taisi Suomi olla häviävässä asemassa. Neloskorista tuli pahin mahdollinen vastustaja.
Talvimaa-rajaus näyttäytyy vähintään oudossa valossa, kun katsoo MM-karsintojen otteluohjelmaa. Suomen ensimmäinen karsintaottelu pelattiin siis maaliskuun lopussa lumisella Helsingin Olympiastadionilla, ja seuraava ottelu on jo neljän vuorokauden päästä toisessa ”talvimaassa” Ukrainassa. Tällä hetkellä sääennusteiden mukaan lämpötila olisi myöhään sunnuntai-iltana laskemassa myös Kiovassa lähelle nollaa.
Suomen vahvuus on ollut toimiva puolustus, mutta nyt se oli hiukan tuuliajolla.
Ja kaiken lisäksi Suomi päättää myös karsinnat kotiotteluun, Ranskaa vastaan marraskuun puolivälissä. Miksi talvimaa-statuksella on merkitystä, jos se ei kuitenkaan vaikuta otteluohjelmaan?
Talviset olosuhteet kotiavauksessa eivät olleet ainoa erikoisuus. Korona on sekoittanut koko maailman valitettavalla tavalla. Myös jalkapallon kalenterit ovat menneet sekaisin koronan myötä. Korona siirsi EM-kisoja vuodella, minkä seurauksena MM-karsinnat alkoivat jo ennen EM-kisoja.
Samaan aikaan, kun karsinnoissa tavoitellaan paikkaa vuoden 2022 Qatarin kiistanalaisiin MM-kisoihin, ovat karsintaottelut myös valmistautumista Suomelle historian ensimmäiseen jalkapallon arvoturnaukseen miesten tasolla. Yhtä aikaa pitäisi tehdä tulosta, mutta myös edelleen katsastaa pelaajia oikeille paikoille EM-turnausta silmällä pitäen. Siinä on haastetta maaliskuun kahteen MM-karsintaotteluun ja yhteen harjoituspeliin. Miten päävalmentaja Markku Kanerva tasapainottaa näitä kahta asiaa?
Vanha tuttu vastassa
Keskiviikkona Suomea vastaan Olympiastadionilla juossut Bosnia ja Hertsegovina oli tuttu vastustaja edellisistä karsinnoista. Suomi voitti Tampereen Ratinassa Bosnian kahdella Teemu Pukin maalilla, mutta Zenicassa Suomi joutui pyörremyrskyn keskelle ja hävisi peräti 1–4.
Bosnialta löytyy Suomea suuremmat tähdet, FC Barcelonan Miralem Pjanic ja AS Roman Edin Dzeko, mutta joukkueet ovat ainakin paperilla samantasoisia. Maat ovat FIFA:n rankingissa peräkkäisillä sijoilla 55 ja 56. Suomi oli viimeinen maa, joka pääsi MM-karsintoja arvottaessa kolmanteen koriin, ja Bosnia oli kovin maa neljännessä arvontakorissa.
Suomi aloitti MM-avauksen terävästi, ensimmäisen kymmenen minuutin aikana Teemu Pukilla oli peräti kaksi hyvää maalipaikkaa. Tämän jälkeen ote alkoi pikkuhiljaa valua vierailijoille.
Miralem Pjanicin pallokosketus on kuin taidetta ja hänen liikkeensä älykästä. Jotenkin tuli väistämättä Suomen keskikentän entinen maestro Jari Litmanen mieleen. Kun tähän yhdisti sen, että Suomen normaalisti erittäin korkealla voittoprosentilla pääpallot hoitavat topparit Paulus Arajuuri ja Joona Toivio olivat ajoittain suurissa vaikeuksissa Edin Dzekon ja puolustuslinjan yläpuolella olleeseen aukkoon kakkospalloja hakeneiden Rade Krunicin ja Miroslav Stevanovicin kanssa, Bosnia hallitsi suurinta osaa ottelusta lievästi.
Suomi on yleensä dominoinut omaa rangaistusaluettaan vahvasti ja purkanut pallot pois suoraviivaisesti. Bosniaa vastaan Suomi pystyi muuten puolustamaan varsin kurinalaisesti, mutta jostain syystä omalla alueella oli vaikeuksia voittaa palloja ja erityisesti siivota pallot pois.
Bosnialla oli ollut jo avopaikka ensimmäisellä puoliajalla omalla rangaistusalueella tapahtuneen pallonmenetyksen sekä huonon purun takia ja toisella puoliajalla Bosnian rangaistuspotkuun johtanut tilanne syntyi epäonnistuneesta Suomen purkupallosta. Toinen Bosnian maali tuli taas hävityn pääpallon seurauksena.
Suomi pelasi kolmella topparilla ja wing-backeilla. Kolmen topparin systeemi ei toiminut EM-karsinnoissa vaan yksinkertaisempi neljän puolustuslinja toi voitot. Toisaalta Kansojen liigassa Irlantia vastaan kolme topparia taasen toimi.
Päävalmentaja Markku Kanervalla on taas tämän pelin jälkeen jälleen pähkäiltävää, kumpi on parempi systeemi Suomelle puolustaa. Tämä tietenkin riippuu myös vastustajien pelitavasta. Erityisesti oikealla laidalla pelannut Nikolai Alho oli ajoittain vaikeuksissa.
Suomen vahvuus on ollut toimiva puolustus, mutta nyt se oli hiukan tuuliajolla.
Syvyyttä maalilla
Toisaalta Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan käydyssä MM-karsintojen avauksessa oli myös positiivisia asioita. Bosnia sai luotua liikaa hyviä maalintekopaikkoja, mutta Jesse Joronen hoiti useamman loistopaikan huipputorjunnoillaan. Loukkaantunutta ykkösmaalivahtia Lukas Hradeckyä tuurannut Joronen osoitti, että Suomen maalivahtiosastossa löytyy syvyyttä.
Suomi sai myös luotua maalipaikkoja normaalia enemmän. Hyvässä maalivireessä Englannin Championshipissä (toiseksi korkein sarjataso) oleva Teemu Pukki iski Suomen molemmat maalit. Pukki oli Jorosen ohella Suomen tärkein pelaaja.
Mutta tästä huolimatta Pukki ei ollut niin kliininen viimeistelijä kuin maajoukkueessa on viime vuosina totuttu. Pukilla oli peräti kuusi hyvää maalipaikkaa. Maalipaikat syntyivät ennen muuta suoraviivaisilla avaavilla syötöillä puolustuksen selustaan. Kyky luoda runsaasti laadukkaita maalipaikkoja tietää hyvää tulevaa silmällä pitäen.
Vahvuutta Suomi osoitti siinä, että se pystyi nousemaan tappioasemasta johtoon. Näitä nousuja ei erityisen usein ole Suomelta nähty. Edellisen kerran Suomi on noussut tappioasemasta johtoon Färsaaria vastaan syyskuussa 2014. Valitettavasti tällä kertaa johto ei pitänyt.
Voita kotona
Jos Suomi mielii karsintalohkossa kahden joukkoon, pitäisi kotiottelut pitkälti voittaa. Suomen pelaajat olivat selvästi pettyneitä johtoaseman menettämiseen, ja niin pitääkin. Mutta tasapeliin taitaa olla tyytymätön myös Bosnia ja Hertsegovina. Bosnia kuitenkin oli ottelussa hiukan niskan päällä ja loi useamman maalipaikan.
Sunnuntaina seuraavassa MM-karsintaottelussa Kiovassa Suomea vastaan juokseva Ukraina on astetta kovempi vastustaja kuin Bosnia ja Hertsegovina. Ukraina onnistui nipistämään hallitsevalta maailmanmestarilta Ranskalta pisteen Pariisissa. Toisaalta Suomi onnistui lyömään viime lokakuussa Ranskan Pariisissa 0–2. Mutta se oli kaikesta huolimatta harjoitusottelu.
Lohkossa tullaan näkemään todennäköisesti ristiinpelaamista, joten avausottelun tasapeli ei vielä naulaa mitään. Mutta jos Suomi haluaa tavoitella paikkaa lohkon kahden parhaan joukossa, ei Kiovassa saisi sunnuntaina ainakaan hävitä. Se vaatii todennäköisesti varmempaa ja virheettömämpää puolustamista sekä kliinisempää viimeistelyä hyökkäyspäässä.
uutiskirje 