Kuntavaaleissa ehdokkaat ja valtuustoihin valitut ovat suurituloisempia ja paremmin koulutettuja kuin äänioikeutetut, ilmenee Tilastokeskuksen kuntavaalianalyysistä.
Ehdokkaiden tulojen mediaani on 28 400 euroa vuonna 2019, valittujen 33 700 euroa. Äänioikeutetuilla mediaani on 22 300. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluu ehdokkaista 18 prosenttia ja valituista lähes 30 prosenttia.
Kokoomuksen ehdokkaat ja valitut ovat tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä. Kokoomuksen miesehdokkaista 36 prosenttia ja naisehdokkaista 25 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. Kokoomuksen listoilta valituista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu lähes puolet.
Lähes 90 prosentilla ehdokkaista on perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuilla osuus on 76 prosenttia. Korkein koulutustaso oli vihreillä ehdokkailla. Heistä yli 60 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun äänioikeutetuilla osuus on 24 prosenttia.
Lapsiperheen vanhemmilla yliedustus
Sekä ehdokkaat että valitut ovat selvästi äänioikeutettuja useammin lapsiperheistä. Valituista 40 ja ehdokkaista 34 prosenttia on lapsiperheen vanhempia, kun äänioikeutetuista osuus on 22 prosenttia. Yksin asuvia on valituista 14 prosenttia, kun taas äänioikeutetuista 28 prosenttia asuu yksin.
Ulkomaalaistaustaiset ovat äänioikeutettuihin verrattuna aliedustettuja ehdokkaiden joukossa. Henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on äänioikeutetuista noin seitsemän prosenttia, ehdokkaista 2,7 ja valituista 0,8 prosenttia. RKP:n listoilla ulkomaalaistaustaisten ehdokkaiden osuus on suurin, 5,6 prosenttia. Perussuomalaisilla osuus on pienin, 1,5 prosenttia.
Vieraita kieliä äidinkielenään puhuvia on ehdokkaiden joukossa 953. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset, joita on ehdokaslistoilla 191. Toiseksi eniten on vironkielisiä ehdokkaita, yhteensä 95. Valituksi tuli 75 vieraskielistä.
uutiskirje 
