Kulttuuri pitää kylät elävinä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Siikajokeen kuuluvassa pienessä Paavolan kylässä odotetaan kulttuuripääkaupunkivuotta ilolla ja suunnitelmia hioen.

Kuvataiteilija ja kyläaktiivi Sinikka Eirola näkee tilanteessa mahdollisuuden kehittää kunnan kulttuuritoimintaa yhdessä muiden kaupunkien ja kuntien kanssa.

– Ilman unelmia ei tapahdu mitään. Onkin ollut hienoa huomata, että ihmiset ovat innostuneet ja lähteneet ideoimaan ja haaveilemaan tulevasta kulttuuritoiminnasta. Toivottavasti kulttuuri-ilmastonmuutos toteutuu ja kulttuuri aletaan näkemään itseisarvona eikä aina vain osana jotakin muuta.

Eirola on tyytyväinen myös siihen, että kulttuuripääkaupungiksi valinnan jälkeen Oulu nähdään muunakin kuin vain teknologiakaupunkina.

Paavola näkyväksi

Yhdeksänsadan asukkaan Paavolassa ei tarvitse lähteä liikkeelle nollasta, sillä kyläläiset ovat kulttuuritempausten konkareita. Kylää on esimerkiksi pyritty tekemään näkyvämmäksi asukkaiden toimesta.

– Meitä alkoi tympäisemään se, että kantatietä  86 ajaessa Paavola saatetaan ohittaa silmiä räpäyttämällä, Eirola kertoo.

Kyläaktiivien ideoima kampanja synnytti muun muassa museokeijun, koiramiehen, kissan, pupun ja karhun.

Taideteosten ideointi annettiin koululaisten käsiin. Heitä pyydettiin piirtämään kuvia, joiden pohjalta taideteokset toteutettiin yhteisötaiteena.

– Niistä sitten tuli vähän semmoisia pysyviä, taiteilija naurahtaa.

Esimerkiksi kylän ohittavan tien varressa on yhä karhu ja Paavola -merkki kertomassa siitä, että kylä on elinvoimainen ja vireä.

Kulttuuria on käytetty onnistuneesti voimakeinona myös taistelussa kyläkoulun säilymisen puolesta.

Kulttuurista hyvinvointia

Sinikka Eirola toivoo, että kulttuuripääkaupungiksi valitseminen lisää alueella kulttuurin merkitystä ja arvostusta.

– Uskon ja toivon, että ihmiset ja kunta tarttuvat mahdollisuuteen, jossa kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvointiin ja viihtymiseen tunnustetaan. Itse näen kulttuurin hyvinvointipalveluna, joka lisää tyytyväisyyttä ja viihtyvyyttä siinä missä lähikoulu ja kaupatkin. Kylän elinvoimaisuuden kannalta kulttuuri on hyvin tärkeässä asemassa, hyvinvoinnin lisäksi se tarjoaa virkistysmahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Taiteilija muistuttaa, että aktiivinen kulttuurielämä toimii valttina myös kuntamarkkinoinnissa.

– Kun vielä saataisiin se kulttuuri sellaiseksi, että se näkyisi myös muualle kuin tänne kunnan sisälle. Kulttuuristaan kunta tunnetaan, ja jos sitä kulttuuria ei ole, niin tämä on vain yksi kunta muiden joukossa, hän toteaa.

Eirola uskoo, että Siikajoen kunnalla on hyvä asenne kulttuurin suhteen.

– Tuskin kukaan on kulttuuria vastaan, yleensähän siihen suhtaudutaan positiivisesti, mutta rahaa siihen ei juurikaan budjetoida.

Vasta Siikajoen kunnanvaltuustoon valittu Eirola aikookin itse olla etenkin kunnan kulttuurin asialla.

– Odotan, että pääsen näkemään, miten kulttuuritoimintalakia noudetaan ja missä on kehittämisen paikkoja.

Haluaisin olla edistämässä sellaista kulttuuristrategiaan liittyvää työtä, jossa huomioidaan kaikenikäiset kuntalaiset.

Jotta kulttuuri ja taide olisivat kaikkien saatavilla, ehdottaa Eirola, että kunnat ja kaupungit voisivat hyödyntää tyhjiä tilojaan esimerkki pop-up-kulttuuritoimintaan.

– Tiloista maksetaan kuitenkin lämmitys- ja muut ylläpitokustannukset, joten ne pitäisi ottaa hyötykäyttöön, hän sanoo.

Kulttuuripääkaupunkivuodelta Paavolassa odotetaan erilaisia tapahtumia taiteen ja musiikin parissa perinnekulttuuria unohtamatta ja niitä kaikkia yhdistelemällä.

Erityisesti Eirola toivoo että, kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelut keräisivät paremmin alueen kulttuuritoimijat yhteen. Parhaassa tapauksessa vuosi ja sen suunnittelu luovat mahdollisuuden siihen, että kulttuuri eri muodoissaan on helpommin kaikkien saatavilla ja siitä tulee luontainen osa kunnan toimintaa.