Erkki Kauppilan lapsenlapsi
Kansan Uutisten entinen päätoimittaja Erkki Kauppila oli Elina Kauppilan isoisä.
– Erkki oli todella kiltti, minulle todella rakas, elämäni keskeinen hahmo ja perheen nimittäjä, Elina Kauppila kertoo.
– Hän oli äärettömän sivistynyt, aina toisia kunnioittava ja todellinen kosmopoliitti, joka rakasti matkustamista ja erilaisten kulttuurien näkemistä. Samaan aikaan hän rakasti opettaa meille lapsenlapsille sieniä ja kasveja.
Erkki Kauppila toimi Kansan Uutisten päätoimittajana vuosina 1974–1988. Kauppila kuului SKP:n maltillisiin uudistajiin ja enemmistöön. Hän kuoli vuonna 2009.
– Tunnistan ja ajattelen, että rakkauden ja kosketuksen meidän yhteiseen ihmisyyteen olen joko sosiaalisesti tai biologisesti perinyt Erkiltä, Elina sanoo.
– Sen kautta tunnistan, miten tärkeää on toimia meidän kaikkien hyväksi. Siitä olen silkassa kiitollisuudenvelassa hänelle.
– Puhuimme politiikasta ja ympäristöstä jatkuvasti. Olimme asioista pitkälti samaa meiltä. Erkki oli hirveän ylpeä siitä, että olin poliittisesti aktiivinen.
Helsinkiläinen aktivisti Elina Kauppila myöhästyi Elokapinan Syyskapinan alusta keskiviikkona, koska oli hoitamassa kunnallista luottamustehtäväänsä HSL:n iltakoulussa.
– En ehtinyt putkaan vietyjen joukkoon, hän naurahtaa.
Elokapina aloitti Syyskapinansa keskiviikkona kello 18 pysäyttämällä liikenteen Mannerheimintiellä eduskuntatalon edessä. Poliisi otti kiinni 141 ilmastoaktivistia. Moni arvioi etukäteen, että näin käy. Kauppila ei pitänyt poliisin toimintaa itsestäänselvyytenä.
– Mielestäni kadun blokkaaminen on oikeasuhteista toimintaa suhteessa ilmastokriisin vakavuuteen, hän sanoo.
– Siksi ajattelin, että poliisi voisi valita toisin. Kyseessä oli nimenomaan poliisin valinta tavasta tulkita lakia.
Toinen mahdollisuus olisi ollut turvata mielenosoitusoikeus.
– Mielenosoitusoikeus ulottuu myös katualueille. Poliisi olisi voinut suhteuttaa liikenteelle aiheuttamaamme häiriötä meidän perustuslailliseen oikeuteemme terveelliseen ympäristöön, Kauppila sanoo.
Hän toteaa, että poliisi ei ole tästä oikeudesta välittänyt Elokapinan mielenosoitusten kohdalla aiemminkaan.
– Olemme kertoneet suoraan, että toimintamme on tarkoitus aiheuttaa häiriötä. Jos istuisimme Kansalaistorilla, kuten poliisi ehdotti, juuri kukaan ei huomaisi sitä. Sieltä mielenilmaus ei saisi poliitikkoja kokemaan sitä painetta, joka on tarkoitus saada aikaan.
Kun KU haastattelee Kauppilaa, kymmenpäiväiseksi suunniteltua syyskapinaa on jäljellä yhdeksän päivää.
– Sen jälkeenkin aktiot jatkuvat, hän sanoo.
Henkinen koti löytyi Elokapinasta
Kauppila on nelikymppinen perheenäiti. Häntä huvittaa se, että nyt Elokapinasta on mediassa nostettu esiin hänen ikäisiään ja vanhempia toimijoita.
– Ei tarvitse olla nuori ollakseen aktivisti, vaikka sellaista leimaa on käytetty pitkään, hän sanoo.
– Kun meistä puhutaan nuorina ja työttöminä, se on vähättelyä: Ikään kuin nuorten ja työttömien ääni olisi vähemmän painava, nuorten haihattelua. Siksi on ongelmallista, että nyt korostetaan meidän keski-ikäisten osuutta.
Kauppila on ollut radikaali aina. Hän on toiminut ruohonjuuritason ympäristö- ja eläinoikeusliikkeissä vuosikymmeniä. Henkilökohtaisessa elämässä arvot ovat näkyneet siinä, että hän on ollut vegaani 17 vuotta ja pyrkinyt pienentämään omaa hiilijalanjälkeään.
Kansalaistottelemattomuus on hänelle tuttua parilta vuosikymmeneltä, mutta omaa yhteisöä ei ollut löytynyt. Ilmasto- ja ympäristöahdistus kuitenkin kasvoi.
Kunnes tuli Elokapina.
– Olin sikana tehnyt kaikkea, mutta vaikutus tuntui mitättömältä verrattuna uhkaan. Sitten sattumalta päädyin kääntämään Extinction Rebellionin materiaaleja suomeksi, ja imeydyin mukaan. Liikkeen filosofia puhutteli minua niin vahvasti, että ajattelin tämän olevan minun liikkeeni.
Elokapinan nimissä hän oli kajakilla pysäyttämässä risteilyalusta kaksi vuotta sitten ja nälkälakossa vuosi sitten. Nyt on menossa neljä niskoittelusta johtuvaa oikeusjuttua, joista kaikista hän on valittanut ja joista yhdestäkään hän ei ole myöntänyt syyllisyyttä tai suostunut sakkomenettelyyn. Yksi jutuista on menossa hovioikeuden käsittelyyn. Yksi aiheutui risteilyalustapauksesta, muut siitä, että hän on joko istunut tai seissyt kadulla eikä ole siirtynyt, vaikka poliisi on käskenyt.
Ei ymmärretä tilanteen vakavuutta
Kauppilan henkilökohtainen tavoite Elokapina-aktivismissa on luoda juuri sitä painetta hallitukselle, jotta hallitus julistaisi ilmastohätätilan.
– Ilmastohätätilan julistus ei kuitenkaan riitä, sillä se voi jäädä helposti sanahelinäksi, hän sanoo.
Häntä huolettaa se, että suomalaiset eivät näytä ymmärtävän, kuinka vakava tilanne on ilmaston ja ympäristön kannalta.
– Ei tunnu ymmärrettävän, kuinka suurta kärsimystä ilmastokriisi aiheuttaa jo nyt. Emmekä mekään ole turvassa. Sään ääri-ilmiöt – toisaalta kuivuus ja kuumuus, toisaalta rankkasateet ja tulvat – tulevat koskettamaan myös meitä, hän sanoo.
– Lisäksi se, että maapallosta tulee osittain elinkelvoton, vaikuttaa välillisesti myös meihin, sillä se tarkoittaa miljoonille ihmisille pakkomuuttoa ja yhteiskuntarauhan järkkymistä.
Sen, että monet kaikesta huolimatta jatkavat elämää entiseen malliin, Kauppila arvioi johtuvan ahdistuksesta.
– Suuri osa ihmisistä vain blokkaa asian pois mielestään, koska kyse on niin massiivisista uhista, ettei niitä pysty käsittelemään.
Hän itse purkaa ahdistustaan toiminnalla ja puhumalla.
– Ei kaikkien tarvitse tulla Elokapinaan. Tarjolla on monenlaista toimintaa ja sitä voi järjestää itse paikallisesti. Mutta pidän tehokkaimpana yritystä vaikuttaa oman maan hallitukseen, koska me elämme täällä. Vaikkapa Kiinan tai Intian syyllistäminen on ongelman ulkoistamista ja etäännyttämistä.
– Juuri meidän elämäntapamme on ongelma. Meidän kulutuksemme on liiallista. Suurin osa ihmisistä elää ilman, että heidän aiheuttamansa päästöt aiheuttaisivat ongelmaa ilmastolle.
Elokapinasta on sanottu jo pari vuotta, että ollaan pettyneitä nykyhallitukseen. Kauppilan mielestä nyt on keskeistä, että ilmastotoimet saataisiin tällä hallituskaudella konkreettisiksi suunniteltua paljon nopeammalla aikataululla.
– Suomen hiilibudjetti on käytetty kolmessa vuodessa 1,5 asteen lämpenemisen polulla. Siitä tulee vaatimuksemme muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Mutta hallitus aikoo venyttää aikataulua vielä 14 vuotta.
”Meidän päätöksenteossamme otetaan huomioon vain valkoinen länsimainen ihminen”.
Kauppila näkee tilanteessa rakenteellista rasismia.
– Ilmastokriisin vaikutukset koskevat nyt kehittyvien maiden ihmisiä. Ruskeita köyhiä ihmisiä kuolee, erityisesti naisia. Siksi jokainen vuosi, jonka annamme tilanteen jatkua, tarkoittaa, että hyväksymme sen hirvittävän kärsimyksen, joka kohdistuu heihin.
– Meidän päätöksenteossamme otetaan huomioon vain valkoinen länsimainen ihminen.
Politiikan vaikeus
Kauppila valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vasemmistoliiton listalta kesäkuussa. Puoluevalinta oli selvä, koska Kauppilalle vasemmistolaisuus oli tuttua jo lapsuudenkodista. Hän ei ollut koskaan aiemmin ollut ehdokkaana, mutta lähti ehdokkaaksi kerätäkseen ääniä vasemmistolle, koska kokee sen vastavoimaksi äärioikeistolle.
Lisäksi hän haluaa, että yhteiskunta olisi nykyistä demokraattisempi.
– Olen miettinyt edustuksellisen demokratian ongelmia paljon, ja toivon, että esimerkiksi olisi aidosti mahdollista lähteä vaikka kunta- tai eduskuntavaaliehdokkaaksi resursseista riippumatta. Tällä hetkellä hyväosaisilla on suuri etulyöntiasema, hän sanoo.
– Viesteistä päätellen vain osa saamistani äänistä oli Elokapina-ääniä. Ääniä tuntuu tulleen kirjavalta joukolta, paljolti vanhoilta vasemmistoaktiiveilta ja ihmisiltä, jotka ovat olleet pitämilläni kursseilla.
Ruohonjuuritason toimijalle kuntapolitiikka on vieras tapa toimia.
– Vuorovaikutuksen tavat ovat aivan erilaiset kuin se, miten itse yrittäisin saada maailman toimimaan. Kuntapolitiikassa ei paljon tunteista puhuta eikä huomata vaikkapa sitä, että nyt ihmiset ovat kuormittuneita, eiköhän pidetä tauko, Kauppila kuvailee.
– Rakenteet eivät ole kovin humaaneja. Se on paradoksi, koska niissä rakenteissa kuitenkin tehdään ihmisyyttä koskevia päätöksiä.
– Toiminta on strukturoitua, siinä on oma kielensä ja omat hierarkiansa. Lisäksi näkyvien ja kaikille selvien rakenteiden ohessa siinä on sisäänkirjoitettuja epävirallisia hierarkioita, jotka leimaavat toimijoita eri kategorioihin.
Niinpä Kauppila on opiskellut kuntapäättämistä.
– Olen sellainen, että jos teen jotain, paneudun asiaan ja teen sen hyvin, hän sanoo.
Erkki Kauppilan lapsenlapsi
Kansan Uutisten entinen päätoimittaja Erkki Kauppila oli Elina Kauppilan isoisä.
– Erkki oli todella kiltti, minulle todella rakas, elämäni keskeinen hahmo ja perheen nimittäjä, Elina Kauppila kertoo.
– Hän oli äärettömän sivistynyt, aina toisia kunnioittava ja todellinen kosmopoliitti, joka rakasti matkustamista ja erilaisten kulttuurien näkemistä. Samaan aikaan hän rakasti opettaa meille lapsenlapsille sieniä ja kasveja.
Erkki Kauppila toimi Kansan Uutisten päätoimittajana vuosina 1974–1988. Kauppila kuului SKP:n maltillisiin uudistajiin ja enemmistöön. Hän kuoli vuonna 2009.
– Tunnistan ja ajattelen, että rakkauden ja kosketuksen meidän yhteiseen ihmisyyteen olen joko sosiaalisesti tai biologisesti perinyt Erkiltä, Elina sanoo.
– Sen kautta tunnistan, miten tärkeää on toimia meidän kaikkien hyväksi. Siitä olen silkassa kiitollisuudenvelassa hänelle.
– Puhuimme politiikasta ja ympäristöstä jatkuvasti. Olimme asioista pitkälti samaa meiltä. Erkki oli hirveän ylpeä siitä, että olin poliittisesti aktiivinen.
uutiskirje 
