Ruokaturvan järkkyminen on havaittu aikamme vakavimpiin lukeutuvaksi ongelmaksi. Siksi eurooppalainen kestävyys- ja innovaatioinstituutti EIIS järjesti toukokuussa kolmikuukautisen kurssin ihmisille, joista toivotaan tulevaisuuden ruokajärjestelmien uudistajia kotimaissaan.
Kurssin pontimena on kiireinen tarve kasvattaa ruokajohtajien sukupolvi, joka voi muuttaa ruokajärjestelmät paremmin ruokaturvaa sekä terveellistä ja hinnaltaan edullista ruokavaliota tukeviksi.
– Tarkoituksemme oli antaa kattava pohja ruoan monimutkaisen dynamiikan syvemmälle ymmärrykselle, jotta kurssin osanottajat saivat työkaluja ja oivalluksia. Ne auttavat heitä myöhemmin parantamaan työsuorituksiaan, tekemään uravaihdoksia sekä muuttumaan entistäkin tiedostavammiksi ja vastuullisemmiksi kuluttajiksi, kurssin vetäjä Sveva Ciapparoni selittää.
Kurssin osallistujat tulivat G20-maista, jotka edustavat enemmistöä maailman väestöstä ja taloudesta. G20:een kuuluu vauraiden läntisten teollisuusmaiden lisäksi sellaisia vauhdilla nousevia väestö- ja talousjättiläisiä kuin Kiina, Intia ja Indonesia. Köyhiä maita siihen ei kuulu.
Kurssi hyödynsi ruoka- ja kestävyysindeksiä (FSI), jonka avulla kurssitettavat ymmärtävät ruokajärjestelmiä ohjaavaa dynamiikkaa sekä järjestelmien voimaa joko edistää tai suistaa raiteiltaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Economist-julkaisun ja Barilla-säätiön yhdessä kehittelemään indeksiin kerätään tietoja 67 maasta ja näiden tietojen pohjalta esitellään parhaita käytäntöjä sekä osoitetaan alueita, joilla kaivattaisiin parannusta.
Opiskelijat joutuivat muun muassa pohtimaan, miten ruokkia terveellisesti 10 miljardia ihmistä ja samalla säilyttää planeetan terveys.
Käytännön harjoituksissa kurssilaiset jaettiin ryhmiin, joille annettiin selvitettäväksi jonkun G-20-maan ruokajärjestelmän keskeiset ongelmat ja niiden mahdolliset ratkaisut. –
Esimerkiksi yhdelle ryhmälle annettiin kohdemaaksi Etelä-Afrikka. Ryhmä pohdiskeli maan nopeaa kaupungistumista ja sen seurauksena syntyviä ruokatuotannon ja turvallisuuden ongelmia ilmastonmuutoksen ja monimutkaisten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten haasteiden valossa.
Saudi-Arabian ryhmä puolestaan pyrki tunnistamaan keinot, joilla ruokatuonnista erittäin riippuvainen maa voisi voittaa alueen kuivan ja kuuman ilmaston maanviljelykselle aiheuttamat vaikeudet.
Etelä-Korean erityisongelmana on maan ruokajärjestelmän globalisoitumisen seurauksena kasvanut pitkälle jalostettujen ruokien kulutus. Yhdysvalloissa pahimpana pulmana taas on maailman korkein ruokahävikki henkeä kohden.
lehti 