Kaakaoteollisuus on vastannut vaatimuksiin vastuullisesti tuotetusta kaakaosta laatusertifikaateilla, joita myöntävät muun muassa Rainforest Alliance ja Reilu kauppa. Sertifikaatin saaminen edellyttää, ettei viljelijä käytä tilalla lapsityövoimaa.
Alle 18-vuotiaiden lasten osuus sekä sertifioitujen että ilman sertifikaattia toimivien kaakaotilojen työläisistä on vuoden 2013 jälkeen kuitenkin vain kasvanut. Vuonna 2019 lapsityöläisiä oli kaakaotiloilla virallisten lukujen mukaan 790 000.
Lähes jokainen lapsityöläinen tekee tavalla tai toisella erityisen vaarallista työtä, esimerkiksi raivaa maata, kerää kaakaota machetea käyttäen tai levittää maatalouskemikaaleja.
Lapsityövoimaan turvaudutaan, kun aikuisia ei ole tarjolla
Viljelijät turvautuvat lapsityövoimaan, koska työmarkkinat eivät toimi, kouluinfrastruktuuria ei ole, eikä lapsityön valvonta ulotu kaikille sertifioiduille tiloille, yleensä viljelmien syrjäisyyden vuoksi.
Kaakaonviljely vaatii suuren määrän fyysistä työtä, sillä harvat työvaiheet ovat koneellistettuja. Kaakaon kausihinta Norsunluurannikolla on kiinteä, joten viljelijöiden ainoa mahdollisuus kasvattaa tuottoja on tuotannon lisääminen. Se puolestaan vaatii enemmän työvoimaa.
Koska kaakaonviljelijät ovat ryhmittyneet viljelijäyhteisöihin, paikallista aikuistyövoimaa on niukasti saatavilla. Useimmat työkykyiset aikuiset työskentelevät omilla tiloillaan, eikä työvoimaa haeta naapureilta.
Työmarkkinoiden toimimattomuus saa monet kaakaonviljelijät turvautumaan lapsityövoimaan. Ilmiö on vaikein syrjäisillä ja vaikeasti saavutettavilla alueilla.
Seurausten pelko saa aliarvioimaan lapsityöläisten määrän
Norsunluurannikon kaakaonviljelijöitä käsittelevän tuoreen tutkimuksen mukaan lapsityöläisten määrä on todennäköisesti ilmoitettua korkeampi. Sertifikaatitkaan eivät lapsityövoiman osalta toimi toivotulla tavalla.
Lapsityövoiman määrää aliarvioivat yleensä sekä tutkijat että kaakaoteollisuus. Viljelijät ovat haluttomia vastaamaan täysin rehellisesti kysymyksiin, joilla lapsityövoiman käyttöä mitataan, koska he pelkäävät sosiaalista paheksuntaa tai rangastusta.
Laillisten, sosiaalisten ja taloudellisten seurausten pelko saa sertifioidut viljelijät todennäköisesti aliarvioimaan lapsityövoiman käyttönsä. Seurauksena ongelman laajuutta on vaikea mitata ja sen torjuminen poliittisin keinoin on hankalaa.
Perinteisissä tutkimuksissa lapsityövoiman käytöstä kysytään suoraan. Kun sen sijaan tehtiin epäsuoria monivalintakysymyksiä, lapsityövoiman käyttö osoittautui kaksi kertaa yleisemmäksi kuin suoraan kysyttäessä.
Kun vastaajat saivat arvioida aihetta koskevia väittämiä nimettöminä, osoittautui, että 21–25 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kaakaonviljelijöistä oli itse turvautunut lapsityövoimaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Vähintään puolet lapsityövoimaa sertifioidulla tilallaan käyttävistä norsunluurannikkolaisista kaakaon viljelijöistä ei halua myöntää sitä.
uutiskirje 
