Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson muistuttaa puolueen ajaneen kirjausta ydinaseiden kieltosopimuksesta hallitusohjelmaan.
Anderssonin mukaan sopimukseen liittyvissä keskusteluissa Suomessa on aiemmin viitattu ennen kaikkea Ruotsin kantoihin. Länsinaapurinsa perässä myös Suomi olisi voinut lähteä sopimukseen.
Ruotsi kuitenkin luopui aikeesta. Taustalla oli myös Washingtonista tullutta painostusta.
– Sen jälkeen, kun ruotsalaiset päättivät olla etenemättä sen kanssa, keskustelu loppui Suomessa siihen, mikä on toki harmillista, koska Suomi tekee itsenäisesti omat ratkaisunsa.
Hallitusohjelmassa olisi voitu mennä pidemmällekin.
– Eihän se (kirjaus) ole tyydyttävä siinä suhteessa, mitä me haimme Vasemmistoliittona. Se oli neuvotteluratkaisu.
Anderssonin mukaan asiassa eteneminen on nyt muista hallituspuolueista kiinni.
– Meidän aktiivisuudestamme tämä ei ole kiinni.
Andersson oudoksuu ydinasesopimuksen ja Suomen Nato-option kytkemistä toisiinsa.
– Sinänsä en näe, millä tavoin nämä olisivat näin vahvasti kytköksissä toisiinsa – ikään kuin optio tarkoittaisi sitä, että Suomi ei voisi itsenäisesti tehdä sellaisia ratkaisuja, mitä nähdään parhaaksi ydinaseriisunnan suhteen.
Hänen mielestään aseidenriisuntaan liittyvät aloitteet kaipaavat tukea.
– Sinällään on kiinnostavaa, jos Nato-maat itse linjaavat, että ne kokevat nojaavansa viime kädessä ydinasepuolustukseen. Itse näen tämän taas yhtenä argumenttina sotilaallisen liittoumattomuuden puolesta. Hän kommentoi myös Yhdysvalloista tulleita vaatimuksia siitä, ettei Suomen pidä allekirjoittaa sopimusta.
– Mielestäni sen ei pidä vaikuttaa siihen arviointiin, jonka me kansallisesti teemme. Enemmän pitäisi painottaa näkemyksiä, kysymyksiä ja linjauksia, joiden pohjalta Suomi haluaa toimia ydinaseriisunnan vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti.
uutiskirje 