Mielikuvapolitiikan sijaan Vasemmistoliitto käy vaaleihin konkreettisin poliittisin tavoittein. Tähtäimessä on Suomen uuden hyvinvointimalli 2.0:n rakentaminen.
– Politiikka on näyttänyt menevän mielikuvien luomisen suuntaan. Siinä kisassa suuria voittajia ovat pikemminkin mainostoimistot kuin puolueet. Ja siinä on tietysti se kiusallinen puoli, että jos tämmöisellä touhulla, joka perustuu iskulauseisiin tai kauniisiin kuviin tai mielikuviin, saa poliittista kannatusta, niin silloin ei tarvitse olla perussanomassaan enää uskottava, Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Turo Bergman arvioi.
– Vasemmistoliitto pitää punavihreätä lankaa mukana sanomassaan.
Bergmanin mukaan Vasemmistoliitto rakentaa perusteltuja oikeudenmukaisia tavoitteita, joita se uskoo äänestäjienkin kannattavan ja haluavan. Kaikkien tutkimustulosten mukaan ilmapiiriltään kovenevasta yhteiskunnasta huolimatta suuri enemmistö haluaa säilyttää suomalaiset hyvinvointipalvelut ja parantaa niitä.
– Hyvää vauhtia rapautuvan Suomen hyvinvointiyhteiskunnan palauttaminen on aloitettava ja on rakennettava uutta. Sen takia puhun ikään kuin tietokonemaailman termein uudesta versiosta, hyvinvointimalli 2.0:sta. Siihen Vasemmistoliitto tähtää jo näissä kuntavaaleissa ja seuraavissa eduskuntavaaleissa.
– Nyt on kohtalon kysymys suomalaisille ihmisille. Hyvinvointimalli on ollut jo jonkin aikaa rapautumassa. Tässä ollaan nyt tienhaarassa. On selvästi valittavissa kaksi vaihtoehtoa. Toinen on yksityistämisen ja itsekkyyden ja oman edun tavoittelun tie, toinen on hyvinvointimallin edelleen kehittämisen ja yhteisvastuun tie. Vasemmistoliitto on selkeimmin valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon.
Tavoitteet ja rahat
tehdään selviksi
Bergman pitää pötypuheena sitä, että Vasemmistoliitto olisi aina vaatimassa sitä ja tätä, muttei osaisi kertoa mistä niihin rahat saadaan. Hyvinvointimalli 2.0:n uskottavuus on nimenomaan siinä, että tavoitteiden lisäksi esitetään, mistä tulevat rahat.
Bergman sanoo, että mallissa on uutta ja vanhaa, mutta merkittävimmin se poikkeaa oikeiston mallista juuri siinä, että se sisältää avoimesti myös rahoituksen.
– Meillä on selkeä rahoitusmalli, joka on oikeudenmukainen. Verotuksessa pitää palata takaisin siihen, että ne, joilla on suurimmat tulot, maksavat myös eniten veroja. Se tarkoittaa sitä, että temput, joilla veroprogressiota on purettu tai on annettu verohelpotuksia eri tavoin, on peruttava. Niistä pitää luopua. Pääomaverotus pitää saada aikaan. Oikeudenmukaisuus verotuksessa antaa varat uuden hyvinvointimallin rakentamiseen.
Bergmanin mukaan viime vuosien verouudistukset ovat vieneet kehitystä hyvin epätasa-arvoiseen suuntaan. Sen vaikutukset näkyvät yksilöiden epätasa-arvon kasvamisen lisäksi juuri kunnallisten palveluiden rapautumisena.
Verotus on suuri, periaatteellinen ja vaikutuksiltaan mittava kysymys.
– Kuntatasolla verojen helpottamispolitiikka on johtanut siihen, että kunnallisverotuksessa on annettu erilaisia ansiotulo- ja muita vähennyksiä. Siitä on seurannut, että vaikka kuntien keskimääräinen veroprosentti on 18,5, niin verotettavasta tulosta saadaan keskimäärin vain 14 prosenttia veroa. tämä vaikuttaa suoraan kunnallisen verotulon putoamiseen.
– Kun rahat loppuu, niin sosiaaliturvaa ei tietysti riitä enää vaan joudutaan erilaisin verukkein karsintaan. Rajataan sitä joukkoa, joka saa heikentyvää turvaa. Siinä jengi tippuu, marginalisoituu. Se on toinen puoli. Suurempaa joukkoa koskettava on hyvinvointipalvelupuolen heikkeneminen.
Ulkoistaminen on
huono ratkaisu
Ulkoistamiset ja yksityiset ostopalvelut eivät ole Bergmanin mukaan ratkaisu ongelmiin, vaan yhteiskunnan pitää pääsääntöisesti itse tuottaa hyvinvointipalvelut.
– Yksityistäminen ja kilpailuttaminen ei ole ratkaisu henkilökohtaista palvelua vaativassa työssä, kuten terveydenhuollossa. Se on tie, joka vie vain siihen, että paremmin ansaitsevat saavat parempia palveluja ja köyhemmät jäävät ilman. Kun vuokralääkärille joudutaan maksamaan moninkertaista palkkaa, niin eihän se voi olla edes taloudellisesti järkevää, koska ei ne firmat sitä työtään ilmaiseksi tee vaan ne ottavat vielä välistä voittonsa.
Yltiöyksityistämiseen pitää suhtautua Bergmanin mukaan varauksellisesti myös palvelusektorilla työskentelevien ihmisten vuoksi.
– Jos kunnissa jatkuvasti pihistetään ja systeemi rapautuu, niin sehän johtaa vain siihen, että työntekijät uupuvat. Tilanne kurjistuu siis kahta kautta.
– Oikeistopuolueet sosialidemokraatteja myöten ovat yhä enemmän ajamassa sellaista politiikkaa, että sekä valtion että kuntien verotulot hiipuvat. Siitä seuraa kunnallisen hyvinvointimallin rapautuminen. Siitä seuraa että tilalle tarjotaan mukamas-ratkaisuna ulkoistamista, yksityistämistä ja kilpailuttamista. Lopputulos ei kuitenkaan ole ihmisten kannalta toivottava vaan johtaa siihen, että yhä vähenevistä rahoista menee palveluita tarjoavien firmojen voittoihin, kun niiden pitäisi mennä palveluita tarjoavien ihmisten palkkoihin.
Punavihreys on
nyt uskottavaa
Ulkopuolisten silmissä Vasemmistoliiton punavihreydessä oli pitkään pieni uskottavuusvaje puolueväen perustasolla.
Bergman myöntää, että kritiikissä oli perää.
– Vasemmistoliitossa ei riittävän ajoissa havahduttu ajattelemaan näitä ympäristöasioita, miten vakavista asioista on kysymys. Mutta nyt ylivoimainen enemmistö puolueen väestä asennoituu ihan toisin ja ympäristöasiat on vahvasti viety Vasemmistoliiton ohjelmiin.
Bergman sanoo lehden kääntyneen Vasemmistoliitossa parin viimeisen vuoden aikana ympäristöasioissa.
– Vastarinta tai piittaamattomuus näissä asioissa oli aiemmin suurempaa, mutta nyt soraäänet ovat yksittäisiä. Erityisesti vasemmistonuorille ympäristöasiat ovat ensiarvoisen tärkeitä
Vasemmistoliiton punavihreät ympäristötavoitteet kiteytyvät kahteen selkeään asiakokonaisuuteen: energiatehokkuuteen ja energian säästöön sekä julkiseen liikenteeseen.
Vasemmistoliitto ajaa energiasäästämistä tuhlailun sijaan.
– Vihreät on mukana hallituksessa, joka lisää energiantuotantoa, kulutusta ja kaikkea mahdollista monin tavoin. Se on tuhoisaa pitkällä aika välillä, koska mitä enemmän avataan portteja lisäenergialle, esimerkiksi perinteiselle sähkön tuotannolle, sitä vähemmän on kiinnostusta energian säästöön tai uusiutuviin energiamuotoihin panostamiseen.
– Öljyt loppuu ja hiilet loppuu ja siksi pitäisi kehittää uutta. Sitä ei pysty kehittämään, jos markkinataloudessa sille ei anneta kehittymisvaraa. Järjetöntä on, että edullisia syöttötariffeja annetaan turpeelle, mutta ei tuulivoimalle.
Kotitalouksien merkitystä energiansäästötalkoissa ei pidä aliarvioida.
– Jos ruvetaan vaihtamaan hehkulamppuja energiaa säästäviin, niin se maksaa jonkin verran. Mutta kun kaikki lamput vaihdetaan kaikissa kotitalouksissa, niin sillä korvataan Vuotos ja Kollaja energiatalouteen.
Yksityisautoilun ruuhkamaksuilla rajoittamisen ja joukkoliikenteen suosimisen lisäksi Vasemmistoliitto vaatii suurimpiin suomalaisiin kaupunkeihin selkeätä maksujen alentamista.
– Kertamaksua pitäisi laskea euroon, että saataisiin aikaan olennainen muutos. Kun autoilijat ryhtyvät käyttämään junia, busseja ja ratikoita, siitä tulee myös tuottoa.
uutiskirje 
