Sosialismi näyttää kelpaavan yrityksille, irvailee Vasemmistoliiton Martti Korhonen
Kun kokoomus ensi kerran pitkän paitsion jälkeen pääsi hallitukseen, Suomen talous ajettiin kaikkien aikojen lamaan.
Lamaa ryhtyi setvimään porvarihallitus, josta koko Eurooppa nyt ottaa oppia. Suomi on varoittava esimerkki siitä, millä tavalla ainakaan pankkikriisiä ei saa hoitaa.
Porvarihallituksen saldo oli 30 000 konkurssia ja puoli miljoonaa työtöntä.
Ja nyt maassa on taas porvarihallitus. Talouskriisi kolkuttelee ovella, mutta Matti Vanhasen hallitus on valinnut passiivisuuden. Se pitää kiinni keväällä aivan toisenlaisessa tilanteessa valmistellusta budjetistaan. Jos pitää loppuun asti, Suomessa on ensi vuonna uusi lama.
Näin väittää Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen. Hänestä nyt on passiivisuuden sijaan aika reagoida ja ryhtyä elvytykseen ennen kuin työttömyys alkaa kasvaa ja verotulot huveta.
– Maailmalla eletään kauheassa turbulenssissa, mutta meillä eletään niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, Korhonen ihmettelee.
Rakentaminen
hiipuu jo
Hän korostaa, ettei enää ole epävarmuutta siitä, lyövätkö finanssikriisin laineet myös Suomeen. Kyllä ne lyövät:
– Esimerkiksi rakentamisessa ei tästä ole enää merkkejä, vaan selvät faktat. Rakentaminen lähtee hiipumaan. Uusia kohteita ei lähde liikkeelle, investointeja vedetään alas. Jos jotain kummallista ei tapahdu, niin rakennusalan työttömyys ponkaisee ensi talvena nousuun.
– Sama tilanne on teollisuudessa. Tilauskirjat ohenevat, sanoo Korhonen.
Tässä tilanteessa Vasemmistoliiton puheenjohtaja perää etenkin pankkien vastuuta. Hänestä on käsittämätöntä, etteivät yritykset enää saa tarvitsemaansa luototusta.
– Pankeilla on rahaa, mutta ne eivät anna sitä ulos. Yhteiskunnan takuita ne kyllä vaativat. Terveitä yrityksiä ajetaan vaikeuksiin. Itse rakentavat kriisin Suomeen, puuskahtaa Korhonen.
– Pankit pelastettiin 1990-luvulla. Nyt ne huutavat yhteiskunnan apua pitkin maailmaa ja ovat Suomessa synnyttämässä kriisin. On tämä täysin päälaellaan tämä kuvio.
– Ja hallitus sanoo, ettei tarvitse tehdä mitään. Jos hallituksen jo viime keväänä tekemällä linjalla jatketaan, seuraukset ovat kasvava työttömyys, kotimarkkinoiden kysynnän hiipuminen ja viennin hiipuminen. Niiden yhteinen nimi on lama.
Sosialismi
kelpaa taas
Martti Korhonen ihmetteleekin, mikä sosialismin renessanssi Suomessa on käynnissä. Yhteiskuntaa vaaditaan takaamaan pankkijärjestelmä, tallettajat ja Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii yhteiskuntaa vielä yrityksienkin tueksi.
– Kyllä tämä sosialismi kelpaa silloin, kun kriisi tulee. Yhteiskunnan pitää vastata kaikesta. Tämä on täysin käsittämätön asenne. Riskien sosialisointi on mennyt todella pitkälle. Vielä muutama kuukausi sitten yhteiskunta tuntui olevan kaiken pahan alku.
Hallituksen poliittista vastuuta talouslukujen heiketessä perättiin eduskunnan kyselytunnilla viikko sitten. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) viittasi hänkin pankkimarkkinoiden vakauttamiseen ja piti hallituksen mahdollisuuksia ylläpitää työllisyyttä vähäisinä.
Löysää puhetta, tyrmää Martti Korhonen.
– Samaan aikaan he perustelevat veronkevennyksiä sillä, että niiden pitäisi toimia kiihdyttimenä, joka pyörittää yhteiskuntaa. Me olemme sanoneet, ettei se toimi ja olen vahvasti sitä mieltä, ettei varsinkaan tällainen hyvätuloisimpiin kohdistettu verohelpotus toimi. Ei se lisää kotimaista kysyntää eikä pidä markkinoita liikkeellä.
Aika siirtyä
elvytykseen
Korhonen hyväksyisi sellaiset veronkevennykset, jotka kohdistuisivat selvästi pienituloisimpaan joukkoon. He ostavat ruokaa ja vaatteita, remontoivat asuntoja ja pitävät rattaita yhteiskunnan pyörimässä.
– Jos hallituksen kahden miljardin euron veronkevennys pantaisiin kotimarkkinoita työllistävään ja kysyntää lisäävään terveeseen elvyttämiseen, niin sillä saataisiin esimerkiksi rakentamisessa aikaan.
Kansallisomaisuuskin rappeutuu. Elvytyksen kohteita riittää, Korhonen huomauttaa.
– Meidän tiestömme rapautuu. 15 miljardin euron omaisuusmassa menee alaspäin eikä sitä pystytä edes peruskorjaamaan. Rautatieverkko rapautuu. Tällä hetkellä paino- ja nopeusrajoituksien alla on 600 kilometriä, ensi vuonna 700 kilometriä. Meillä on tuhansia homekouluja ja sosiaalisen vuokra-asumisen tarvetta. Sanotaan, ettei ole rahaa, mutta kaksi miljardia euroa laitetaan verohelpotuksiin, hän vertaa.
– Onhan se nyt käsittämätöntä, että aikana jolloin yhteiskunnassa on varallisuutta, ei pystytä ylläpitämään näitä, kun ne on äärettömän paljon huonommissa olosuhteissa pystytty rakentamaan. Kansantalouden näkökulmasta tämä on täysin järjetöntä politiikkaa. Kukaan ei anna kotitalouden tai yrityksen mennä niin huonoon kuntoon kuin porvarihallitus antaa tämän maan infran mennä.
Julkinen talous
painaa jarrua
Hallitusta Martti Korhonen syyttää poliittisen tahdon puutteesta.
Ketä tässä pitäisi uskoa, kun hallitus kehuu budjettinsa olevan jo nyt Euroopan elvyttävin?
– Lopputulos on se, että budjetin menopuoli kasvaa prosentin. Ei se ole elvyttävä, vaan julkista taloutta kuristava, kuuluu Korhosen vastaus.
– Se on ihan samanlainen väite kuin että Suomi on nyt oppina pankkikriisin hoitamisessa pitkin Eurooppaa. On se oppina siitä, miten ei pitäisi hoitaa asioita, hän nauraa.
Vähän velkaa nyt
tai paljon myöhemmin
Entä sitten Vasemmistoliiton oma linja? Puolue esitti alkusyksyllä kahden miljardin euron velanottoa samaan aikaan, kun esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitos ennusti ensi vuodelle vielä 1,7 prosentin kasvua. Siis lisää velkaa, vaikka talous edelleen kasvaa?
Ei pidä paikkansa, Martti Korhonen väittää. Kaikki merkit taantumasta olivat jo näkyvissä, kun Vasemmistoliitto esitti budjettivaihtoehtonsa.
– Keynesiläisen talousopin mukaan silloin kun yhteiskunnan rattaisiin tulee hiekkaa valtion pitää tulla mukaan ja elvyttää. Ja Suomella onneksi on varaa elvytykseen, koska hyvänä aikana siihen varattiin rahaa.
– Merkit olivat näkyvissä jo elokuussa. Rakentaminen on se ensimmäinen ala, joka alkaa oireilla ja antaa signaaleja. Yrityksien tilauskantoja katsomalla merkit olivat myös näkyvissä. Ympäristöä pitää osata lukea. Ja eihän se voi olla niin, että jos Yhdysvaltain talous romahtaa ja Euroopan maat ovat romahtamassa, niin me olisimme täällä ruusutarhassa, jossa ei tapahdu mitään.
– Järkihän sen sanoo, että vienti alkaa takkuamaan, korkotaso nousee, inflaatio oli 4,7 prosenttia vielä syyskuussa. Jos nämä signaalit eivät riitä, en tiedä, mikä sitten riittää.
Korhonen myös muistuttaa, ettei Vasemmistoliiton elvytysvaihtoehto ole vain velkaantumista. Myös veronkevennysvaraa on käännettävä elvyttävään suuntaan.
– Priorisoidaan menoja uudelleen, hän esittää.
– Hyvin pian nähdään kumpi tässä on oikeassa ja minä uskallan väittää, että me olemme.
Siis nyt elvytystä ennen kuin lama tulee päälle, jotta lamaa ei tulisi ollenkaan, kuuluu tiivistettynä Vasemmistoliiton vaihtoehto.
VM todisti kunta-
rahojen laskevan
Kuntataloudenkin suhteen hallitus ja Vasemmistoliitto näyttävät elävän eri planeetoilla. Hallitus kehuu nostavansa kuntien valtionosuuksia 1,7 miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana. Vasemmistoliitto taas syyttää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien supistuvan 158 miljoonalla eurolla ensi vuonna.
Aika iso ero kahden totuuden välillä.
Entinen kuntaministeri Martti Korhonen sanoo kummankin olevan tavallaan oikeassa. Nimenomaan tavallaan.
Hallituksen luku syntyy siitä, että siihen sisältyy kaikki kuntatalouteen pantava raha. Mukana ovat indeksikorotukset, jotka korvaavat kustannustason nousua. Toiseksi suurin erä ovat veronkevennysten kompensointi. Kolmas ovat yhdistymisavustukset.
– Ei sinne mitään lisää rahaa tule. Uutta rahaa valtiolta kunnille ei tule oikeastaan euron euroa, Korhonen summaa hallituksen luvun.
Vasemmistoliiton luku taas tulee siitä, että ensi vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet todellakin ovat ensi vuonna 158 miljoonaa euroa pienemmät kuin tänä vuonna.
Kyse ei ole Vasemmistoliiton propagandasta, vaan valtiovarainministeriön laskelmasta. Viime viikon välikysymyskeskustelussa kansanedustaja Erkki Virtanen esitteli sosiaali- ja terveysvaliokunnan ministeriöstä saaman selvityksen, jonka mukaan asia on päivänselvä:
”Sen mukaan kuntien saamasta 494 lisämiljoonasta menee 374 miljoonaa veronkevennysten kompensointiin ja 198 miljoonaa indeksitarkistuksiin. Tämän jälkeen valtionosuuksien huima kasvu onkin kääntynyt reaalisesti 78 miljoonan vähennykseksi. Kun otetaan huomioon tehtävien siirron nettovaikutus, niin todellisuudessa sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuudet vähenevät ensi vuonna 158 miljoonalla eurolla”, sanoi Virtanen.
Kuntatalous on monimutkainen asia ja isoja rahoja voidaan pyöritellä suuntaan ja toiseen. Martti Korhonen neuvoo katsomaan, paljonko tulee uutta rahaa palvelujen kehittämiseen. Se on se ratkaiseva asia ja sitä ei nyt hallitukselta tule.
Ja jos talouskasvu hiipuu ja verotulot laskevat, joutuu kuntatalous todella suuriin vaikutuksiin.
– Olemme äärimmäisen herkässä tilanteessa, jossa työllisyydellä on ratkaiseva vaikutus, Korhonen palaa elvytyksen tarpeeseen.
uutiskirje 
