KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Hallituksen passiivisuus vie Suomen lamaan”

Vasemmistoliiton vaalimökillä tehtiin kiriviikon vaalityötä. Paikalla olivat Reko Ravela, Raija Aapakari, Orvokki Jokinen, Risto Utriainen, Antti Koponen ja Martti Korhonen.

Vasemmistoliiton vaalimökillä tehtiin kiriviikon vaalityötä. Paikalla olivat Reko Ravela, Raija Aapakari, Orvokki Jokinen, Risto Utriainen, Antti Koponen ja Martti Korhonen. Kuva: Jussi Joentausta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen perää pankkien vastuuta talouden ajautuessa lähelle taantumaa. Terveitä yrityksiä on ajautumassa vaikeuksiin, koska luototus on tiukalla. Pankit rakentavat Suomeen kriisin ja hallitus säestää toimettomuudellaan, Korhonen pelkää.

KAI HIRVASNORO
24.10.2008 9.00
Fediverse-instanssi:

Sosialismi näyttää kelpaavan yrityksille, irvailee Vasemmistoliiton Martti Korhonen

Kun kokoomus ensi kerran pitkän paitsion jälkeen pääsi hallitukseen, Suomen talous ajettiin kaikkien aikojen lamaan.

Lamaa ryhtyi setvimään porvarihallitus, josta koko Eurooppa nyt ottaa oppia. Suomi on varoittava esimerkki siitä, millä tavalla ainakaan pankkikriisiä ei saa hoitaa.

Porvarihallituksen saldo oli 30 000 konkurssia ja puoli miljoonaa työtöntä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ja nyt maassa on taas porvarihallitus. Talouskriisi kolkuttelee ovella, mutta Matti Vanhasen hallitus on valinnut passiivisuuden. Se pitää kiinni keväällä aivan toisenlaisessa tilanteessa valmistellusta budjetistaan. Jos pitää loppuun asti, Suomessa on ensi vuonna uusi lama.

Näin väittää Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen. Hänestä nyt on passiivisuuden sijaan aika reagoida ja ryhtyä elvytykseen ennen kuin työttömyys alkaa kasvaa ja verotulot huveta.

– Maailmalla eletään kauheassa turbulenssissa, mutta meillä eletään niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, Korhonen ihmettelee.

Rakentaminen
hiipuu jo

Hän korostaa, ettei enää ole epävarmuutta siitä, lyövätkö finanssikriisin laineet myös Suomeen. Kyllä ne lyövät:

– Esimerkiksi rakentamisessa ei tästä ole enää merkkejä, vaan selvät faktat. Rakentaminen lähtee hiipumaan. Uusia kohteita ei lähde liikkeelle, investointeja vedetään alas. Jos jotain kummallista ei tapahdu, niin rakennusalan työttömyys ponkaisee ensi talvena nousuun.

– Sama tilanne on teollisuudessa. Tilauskirjat ohenevat, sanoo Korhonen.

Tässä tilanteessa Vasemmistoliiton puheenjohtaja perää etenkin pankkien vastuuta. Hänestä on käsittämätöntä, etteivät yritykset enää saa tarvitsemaansa luototusta.

– Pankeilla on rahaa, mutta ne eivät anna sitä ulos. Yhteiskunnan takuita ne kyllä vaativat. Terveitä yrityksiä ajetaan vaikeuksiin. Itse rakentavat kriisin Suomeen, puuskahtaa Korhonen.

– Pankit pelastettiin 1990-luvulla. Nyt ne huutavat yhteiskunnan apua pitkin maailmaa ja ovat Suomessa synnyttämässä kriisin. On tämä täysin päälaellaan tämä kuvio.

– Ja hallitus sanoo, ettei tarvitse tehdä mitään. Jos hallituksen jo viime keväänä tekemällä linjalla jatketaan, seuraukset ovat kasvava työttömyys, kotimarkkinoiden kysynnän hiipuminen ja viennin hiipuminen. Niiden yhteinen nimi on lama.

Sosialismi
kelpaa taas

Martti Korhonen ihmetteleekin, mikä sosialismin renessanssi Suomessa on käynnissä. Yhteiskuntaa vaaditaan takaamaan pankkijärjestelmä, tallettajat ja Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii yhteiskuntaa vielä yrityksienkin tueksi.

– Kyllä tämä sosialismi kelpaa silloin, kun kriisi tulee. Yhteiskunnan pitää vastata kaikesta. Tämä on täysin käsittämätön asenne. Riskien sosialisointi on mennyt todella pitkälle. Vielä muutama kuukausi sitten yhteiskunta tuntui olevan kaiken pahan alku.

Hallituksen poliittista vastuuta talouslukujen heiketessä perättiin eduskunnan kyselytunnilla viikko sitten. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) viittasi hänkin pankkimarkkinoiden vakauttamiseen ja piti hallituksen mahdollisuuksia ylläpitää työllisyyttä vähäisinä.

Löysää puhetta, tyrmää Martti Korhonen.

– Samaan aikaan he perustelevat veronkevennyksiä sillä, että niiden pitäisi toimia kiihdyttimenä, joka pyörittää yhteiskuntaa. Me olemme sanoneet, ettei se toimi ja olen vahvasti sitä mieltä, ettei varsinkaan tällainen hyvätuloisimpiin kohdistettu verohelpotus toimi. Ei se lisää kotimaista kysyntää eikä pidä markkinoita liikkeellä.

Aika siirtyä
elvytykseen

Korhonen hyväksyisi sellaiset veronkevennykset, jotka kohdistuisivat selvästi pienituloisimpaan joukkoon. He ostavat ruokaa ja vaatteita, remontoivat asuntoja ja pitävät rattaita yhteiskunnan pyörimässä.

– Jos hallituksen kahden miljardin euron veronkevennys pantaisiin kotimarkkinoita työllistävään ja kysyntää lisäävään terveeseen elvyttämiseen, niin sillä saataisiin esimerkiksi rakentamisessa aikaan.

Kansallisomaisuuskin rappeutuu. Elvytyksen kohteita riittää, Korhonen huomauttaa.

– Meidän tiestömme rapautuu. 15 miljardin euron omaisuusmassa menee alaspäin eikä sitä pystytä edes peruskorjaamaan. Rautatieverkko rapautuu. Tällä hetkellä paino- ja nopeusrajoituksien alla on 600 kilometriä, ensi vuonna 700 kilometriä. Meillä on tuhansia homekouluja ja sosiaalisen vuokra-asumisen tarvetta. Sanotaan, ettei ole rahaa, mutta kaksi miljardia euroa laitetaan verohelpotuksiin, hän vertaa.

– Onhan se nyt käsittämätöntä, että aikana jolloin yhteiskunnassa on varallisuutta, ei pystytä ylläpitämään näitä, kun ne on äärettömän paljon huonommissa olosuhteissa pystytty rakentamaan. Kansantalouden näkökulmasta tämä on täysin järjetöntä politiikkaa. Kukaan ei anna kotitalouden tai yrityksen mennä niin huonoon kuntoon kuin porvarihallitus antaa tämän maan infran mennä.

Julkinen talous
painaa jarrua

Hallitusta Martti Korhonen syyttää poliittisen tahdon puutteesta.

Ketä tässä pitäisi uskoa, kun hallitus kehuu budjettinsa olevan jo nyt Euroopan elvyttävin?

– Lopputulos on se, että budjetin menopuoli kasvaa prosentin. Ei se ole elvyttävä, vaan julkista taloutta kuristava, kuuluu Korhosen vastaus.

– Se on ihan samanlainen väite kuin että Suomi on nyt oppina pankkikriisin hoitamisessa pitkin Eurooppaa. On se oppina siitä, miten ei pitäisi hoitaa asioita, hän nauraa.

Vähän velkaa nyt
tai paljon myöhemmin

Entä sitten Vasemmistoliiton oma linja? Puolue esitti alkusyksyllä kahden miljardin euron velanottoa samaan aikaan, kun esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitos ennusti ensi vuodelle vielä 1,7 prosentin kasvua. Siis lisää velkaa, vaikka talous edelleen kasvaa?

Ei pidä paikkansa, Martti Korhonen väittää. Kaikki merkit taantumasta olivat jo näkyvissä, kun Vasemmistoliitto esitti budjettivaihtoehtonsa.

– Keynesiläisen talousopin mukaan silloin kun yhteiskunnan rattaisiin tulee hiekkaa valtion pitää tulla mukaan ja elvyttää. Ja Suomella onneksi on varaa elvytykseen, koska hyvänä aikana siihen varattiin rahaa.

– Merkit olivat näkyvissä jo elokuussa. Rakentaminen on se ensimmäinen ala, joka alkaa oireilla ja antaa signaaleja. Yrityksien tilauskantoja katsomalla merkit olivat myös näkyvissä. Ympäristöä pitää osata lukea. Ja eihän se voi olla niin, että jos Yhdysvaltain talous romahtaa ja Euroopan maat ovat romahtamassa, niin me olisimme täällä ruusutarhassa, jossa ei tapahdu mitään.

– Järkihän sen sanoo, että vienti alkaa takkuamaan, korkotaso nousee, inflaatio oli 4,7 prosenttia vielä syyskuussa. Jos nämä signaalit eivät riitä, en tiedä, mikä sitten riittää.

Korhonen myös muistuttaa, ettei Vasemmistoliiton elvytysvaihtoehto ole vain velkaantumista. Myös veronkevennysvaraa on käännettävä elvyttävään suuntaan.

– Priorisoidaan menoja uudelleen, hän esittää.

– Hyvin pian nähdään kumpi tässä on oikeassa ja minä uskallan väittää, että me olemme.

Siis nyt elvytystä ennen kuin lama tulee päälle, jotta lamaa ei tulisi ollenkaan, kuuluu tiivistettynä Vasemmistoliiton vaihtoehto.

VM todisti kunta-
rahojen laskevan

Kuntataloudenkin suhteen hallitus ja Vasemmistoliitto näyttävät elävän eri planeetoilla. Hallitus kehuu nostavansa kuntien valtionosuuksia 1,7 miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana. Vasemmistoliitto taas syyttää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien supistuvan 158 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Aika iso ero kahden totuuden välillä.

Entinen kuntaministeri Martti Korhonen sanoo kummankin olevan tavallaan oikeassa. Nimenomaan tavallaan.

Hallituksen luku syntyy siitä, että siihen sisältyy kaikki kuntatalouteen pantava raha. Mukana ovat indeksikorotukset, jotka korvaavat kustannustason nousua. Toiseksi suurin erä ovat veronkevennysten kompensointi. Kolmas ovat yhdistymisavustukset.

– Ei sinne mitään lisää rahaa tule. Uutta rahaa valtiolta kunnille ei tule oikeastaan euron euroa, Korhonen summaa hallituksen luvun.

Vasemmistoliiton luku taas tulee siitä, että ensi vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet todellakin ovat ensi vuonna 158 miljoonaa euroa pienemmät kuin tänä vuonna.

Kyse ei ole Vasemmistoliiton propagandasta, vaan valtiovarainministeriön laskelmasta. Viime viikon välikysymyskeskustelussa kansanedustaja Erkki Virtanen esitteli sosiaali- ja terveysvaliokunnan ministeriöstä saaman selvityksen, jonka mukaan asia on päivänselvä:

”Sen mukaan kuntien saamasta 494 lisämiljoonasta menee 374 miljoonaa veronkevennysten kompensointiin ja 198 miljoonaa indeksitarkistuksiin. Tämän jälkeen valtionosuuksien huima kasvu onkin kääntynyt reaalisesti 78 miljoonan vähennykseksi. Kun otetaan huomioon tehtävien siirron nettovaikutus, niin todellisuudessa sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuudet vähenevät ensi vuonna 158 miljoonalla eurolla”, sanoi Virtanen.

Kuntatalous on monimutkainen asia ja isoja rahoja voidaan pyöritellä suuntaan ja toiseen. Martti Korhonen neuvoo katsomaan, paljonko tulee uutta rahaa palvelujen kehittämiseen. Se on se ratkaiseva asia ja sitä ei nyt hallitukselta tule.

Ja jos talouskasvu hiipuu ja verotulot laskevat, joutuu kuntatalous todella suuriin vaikutuksiin.

– Olemme äärimmäisen herkässä tilanteessa, jossa työllisyydellä on ratkaiseva vaikutus, Korhonen palaa elvytyksen tarpeeseen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Uusimmat

IPES-Foodin tuoreen raportin mukaan maailman ruokajärjestelmän työntekijät joutuvat laajamittaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Maailman ruokkijat työskentelevät köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

21.11.2026

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

21.11.2026

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset