Terrorismi ja mediakytkeytyvät toisiinsa

Erikoistutkija Kari Laitinen:

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisosastolla työskentelevä erikoistutkija Kari Laitinen on keskittynyt terrorismin tutkimiseen vuodesta 2006 lähtien. Hän on parikymmenhenkisen osastonsa ainoa terrorismin tutkija.

Turvallisuustutkimuksen ekspertti tohtori Laitinen on vastuussa aika isosta tontista. tutkimuksensa ohella hän on ollut asiantuntijana laatimassa tänä vuonna valtioneuvostossa hyväksyttyä sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa. Tuoretta toimeenpano-osuutta käsiteltiin ministeriryhmässä ensimmäisen kerran syyskuun lopussa.

Vuodenvaihteen jälkeen Laitiselta ilmestyy julkaisu terrorismin ja median suhteesta. Sitä ennen ilmestyy raporttimainen julkaisu, jossa pohditaan terrorismiin liittyvää poliittista radikalisoitumista.

Media on terrorismin happea.Videot tärkeämpiä kuin pommit.

Valtioturvallisuuden näkökulmasta terrorismi kuuluu Suojelupoliisin Supon alaisuuteen. Laitisen työ ei ole kytköksissä Supoon.

– Mutta sanotaan, että meillä on maltillista vuorovaikutusta.

Viranomaisyhteistyö on asia, jota Laitinen on pohtinut muutenkin.

– Terrorismi ei oikein pysy kenenkään tontilla. Se tekee ilmiöstä mielenkiintoisen mutta vaikeasti hallittavan. Terrorismihan valuu ja lipsuu koko ajan kategoriarajojen ulkopuolelle. Se hämmentää. Tässä on jouduttu koko ajan pohtimaan missä mennään, kuka tekee ja mitä tekee.

– Terrorismi-ilmiön selvittämiseen tarvitaan kuraattoreita, sosiaalitointa, maahanmuutto- ja työllisyysviranomaisia sekä sitten näitä kovia toimijoita, poliisia, Supoa, rajavartiolaitosta ja pahimmassa tapauksessa puolustusvoimia.

Terrorismi tarvitsee
mediajulkisuutta

Laitinen sanoo, että terrorismista on tullut 2000-luvulla osa yhteiskuntien mielentilaa. Terrorismia prosessina pohtiessaan Laitinen on aika vakuuttunut, että terrorismi ei olisi niin vaikutusvaltaista ellei se saisi valtavaa mediajulkisuutta.

– On osuvasti sanottu, että media on terrorismin happea.

– Joka kerta, kun näet kaksoistornien luhistuvan televisiossa tai internetissä, niin terrorismi toimii. Se toimii rekrytointikanavana, saa kannatusta, rahoitusta ja leviää ajatuksena ja toimintatapana.

Laitinen pohtii laajaa mediajulkisuuden merkitystä ja sanoo, että se on terroristeille tärkeämpää kuin itse pommit tai uhrit.

– Jos ajatellaan esimerkiksi näitä tienvarsipommeja, niin siellä on pommintekijöiden ja -räjäyttäjien lisäksi aina mukana kaveri videokameran kanssa. Se on osa tätä terrorismin mediakampanjointia. Miten muuten sieltä ne kuvat heti tulisivat. Videokamera on itse asiassa tärkeämpi kuin ne pommit.

Laitinen sanoo, että media on hätkähdyttävän monessa keskeinen toimija.

– Politiikkakin on täysin medialisoitunut. Turvallisuuspolitiikkaa tai terrorismin vastaista politiikkaakin tehdään mediassa. Terrorismissakaan ei ole tärkeätä itse isku vaan se pelon ja epävarmuuden aalto, joka mediassa leviää.

Laitinen kertoo poliisihallinnon pari vuotta sitten tekemästä laajasti kansalaiskyselystä, jossa kartoitettiin ihmisten käsityksiä terrorismista ja sen uhasta.

– Saatiin esimerkiksi sellaisia tuloksia, että jossain Pohjois-Karjalassakin kansainvälinen terrorismi aiheuttaa merkittävää huolta. Jos taas ajatellaan sitä todennäköisyyttä, mitä siellä Pohjois-Karjalassa voisi oikeasti tapahtua, niin ennemmin ihmisiin osuu siellä salama tuhat kertaa kuin että joku joutuu terrorismin uhriksi.

Ei mediasensuuria

Laitinen ei vaadi mediasensuuria. Hänen mielestään terrorismista pitää uutisoida, mutta sillä elämöinti on hänen mielestään turhaa.

Median itseymmärrys on Laitisen mukaan terrorismiasioissa pääasiassa aika hyvä.

– Kun miettii median asemaa ja roolia ja sitä, että mediat ovat taloudellisia yrityksiä, joiden tehtävänä on tuottaa voittoa, niin ylilyönnitkin ymmärtää, periaatteessa. Ymmärrän, että paineet laittaa isoja kuvia ja julkaista verisiä ruumiita on houkuttelevaa. Näkemykseni on kuitenkin se, ettei se ole kenenkään kannalta välttämätöntä. Asia kyllä ymmärretään ilman väkivallalla mässäilyäkin.

– On surullista, kun median väkivallalla mässäily tuottaa huolta, epävarmuutta ja turvattomuutta. Se saattaa myydä mediaa, mutta samalla se palvelee näitä pahiksia, ketä ne nyt kulloinkin ovat.

Silti Laitinen rohkaisee mediaa kirjoittamaan terrorismista lisää ja monipuolisesti.

– Edelleen on varaa lisätä puntaroivaa ja pohtivaa kirjoittelua. Tarvitaan kriittistä kirjoittelua niin terrorismia, valtiota kuin turvallisuusviranomaisia kohtaan. Koska ongelma on se, että jos sitä ei media tee, niin kuka sen tekee.

Laitinen korostaa, että median itseymmärryksen pitäisi toimia siihen suuntaan, että median kautta syntyvä terroristien sankaruus himmenisi ja terrorismin eetoksen leviäminen ja rekrytointi vähenisi.

Väkivalta huono
lääke terrorismiin

Laitinen sanoo, että väkivalta on huono lääke terrorismin torjunnassa.

– Jopa tiukka sotilaallinen tutkimuslaitos RAND on todennut raporteissaan, että sotilaallinen arsenaali ei ole se ensisijainen ase terrorismia vastaan.

Väkivalta terroristeja kohtaan sen kitkemiseksi on kuin bensiiniä tuleen. Se on terrorismia virittävä ja radikalisoiva voima. Terroristit alkavat itsekin uskoa, että heidän touhunsa on merkittävää, kun heidän kimppuunsa hyökätään armeijan voimin – kuten kävi aikoinaan Länsi-Saksan ja Italian terrorismiaallossa 1970- ja 1980-luvuilla.

Laitinen arvostelee Yhdysvaltain käymää terrorismin vastaista sotaa CIA:n raportteihin tukeutuen.

– CIA:n raportti totesi jo kolme–neljä vuotta sitten, että Irak on täysi katastrofi, terrorisminkin kannalta. Aiemmin Irakissa ei ollut terrorismia, mutta nyt se on ihan muuta. Ja Afganistanissa on käymässä ihan samalla tavalla. Amerikkalaiset ovat siis itse todenneet, että Irakin-sota on varsinainen terrorismin generaattori.

Terrorismin torjumiseksi pitäisi Laitisen mukaan puuttua kansainvälisen politiikan sisältöihin ja rakenteisiin niin turvallisuuspolitiikan kuin kauppapolitiikankin tasolla.

– Toinen taso on tietysti yhteistyö ja keskusteluväylien avaaminen. Ja täytyy sanoa, kuten Ahtisaarikin sanoi, että jonkun täytyisi olla yhteydessä Osama bin Ladeniinkin.

– Terrorismin dehumanisointi ei johda mihinkään hyvään. Täytyisi ymmärtää, että sen torjuminen vaatii keskusteluja. Joskushan on tietysti selvää, että osa ihmisistä ei suostu keskustelemaan. Silloin aseellinenkin konflikti on lähes väistämätön.

– Poliisitoimissa pitää olla asiallinen, vähäeleinen ja lausunnoissaan mieluummin niukka kuin uhkakuvia maalaileva. Tärkeintä on, ettei synnytetä lisää marttyyreja vaan kohdellaan terroristeja rikollisina, jolloin ne saatetaan oikeusprosesseihin ja tuomitaan, jos on aihetta.

Pelko aiheuttaa
muukalaisvihaa

Terrorismin pelko aiheuttaa muukalaisvihaa Suomessakin.

Laitisen mukaan mediajulkisuus ja puhe Osama bin Ladenista arkkiterroristina on johtanut siihen, että terrorismi ymmärretään Suomessakin pääsääntöisesti Islam-lähtöiseksi.

– Se on väkisinkin mennyt sellaiseksi, vaikka terrorismia on hyvin monenlaista. Jos mietitään EU:n alueella tehtyjä terrori-iskuja, niin valtaosa niistä on ollut kansallisten separatistien iskuja eikä mitään Islam-juttuja. Korsika taitaa olla merkittävin terrori-iskujen paikka Euroopassa.

– Muukalaisvihan nousu koetaan ongelmaksi myös viranomaisten puolella. Se ymmärretään tällä hetkellä viranomaisten kesken hyvin. Se ei ole mikään sivuseikka. Se ymmärretään niin, että siihen tarvitaan monenlaisia eri viranomaisten yhteisiä toimenpiteitä.

Laitinen sanoo itse käyneensä esimerkiksi Alankomaissa tutustumassa muukalaisvihan torjuntakeinoihin.

– Siellä on asuntohallitus ja koululaitoskin mukana viranomaisyhteistyössä, ettei se ole siellä pelkästään poliisiasia.

Laitisen mukaan on joskus hyvä kulkea hieman muita jäljessä. Toisten virheistä ja onnistumisista voi oppia.