Työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina Jyväskylässä julkistamat valtakunnalliset toimialaraportit elektroniikka- ja metalliteollisuuden aloilta kertovat kummankin alan näkymien synkkenemisestä. Metallisektorin tämän vuoden tuotantoon ei alkanut laskusuhdanne vielä ehdi vaikuttaa; vaan kasvaa vielä päättymässä olevan vuoden aikana lähinnä kone- ja laitevalmistuksen hyvän alkuvuoden ansiosta.
Vuoden viimeisen neljänneksen mittaan on kuitenkin saatu selviä merkkejä tulossa olevista vaikeuksista. Markkinatilannetta kuvataan toimialaraportissa jo taantumaksi, jonka kestoa ei osata arvioida. Ensi vuodesta ei odoteta yhtä hyvää, sillä talouskasvun hidastuminen vähentää investointeja.
Rakennemuutokselle
ei näy loppua
Metalliteollisuudessa on jo vuosia jatkunut rakennemuutos, jossa päähankkijat keskittyvät asiakashallintaan sekä toimitusverkkojen kehittämiseen ja ohjaamiseen. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintaansa alan pk-yritykset ovat investoineet voimakkaasti tuotantoon ja tuotekehitykseen hyvässä markkinatilanteessa. Näin on syntynyt yrityksiin uutta osaamista.
Raportin mukaan alihankintayritykset ovat kuitenkin päähankkijoittensa kautta hyvin riippuvaisia maailmantalouden kehittymisestä. Markkinoiden supistuminen tuntuu välittömästi metallintyöstön alihankintasektorilla kysynnän hiipumisena. Koska päähankkijat toimivat globaaleilla markkinoilla, myös alihankintayritykset tarvitsevat toimialaraportin mukaan valmiutta kansainvälistymiseen ja kasvuun.
Maailmantalouden taantuma voisi teoriassa luoda yrityksille myös mahdollisuuden keskittää voimavaroja kehittymiseen ja parempaan suhdanteeseen valmistautumiseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että yritysten talous on kunnossa.
Metalliteollisuus työllisti viime vuonna 17 221 henkilöä ja tuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 12 prosentilla.
Elektoriniikka-alan
vienti hiipumassa
Globaalisti kasvava elektroniikka- ja sähkötekninen tuotanto on elänyt Suomessa koko 2000-luvun vahvan rakennemuutoksen ja voimakkaan sopeuttamisen aikaa. Tuoreen toimialaraportin mukaan syksyn rahoituskriisi ”tuo lisää haasteita” viennin varassa elävälle toimialalle. Tunnelmat ovat epävarmat, ennustettavuus on olematonta ja uudet tilaukset ovat ehtymässä.
Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden markkina- ja valmistustilannetta kuvaavassa toimialaraportissa painottuu globalisaation vaikutus. Syksyn rahoituskriisin vuoksi alan uusinvestoinnit ovat pudonneet huolestuttavasti, ja panostukset keskittyvät nyt automatisointiin ja logistisiin toimintoihin. Pahimmillaan alalle odotetaan raportin mukaan pitkähköä ja syvää taantumaa.
Suomen elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeistä. Laitteiden tuotannosta vastaa lähinnä Nokia. Yhtiön koko henkilöstöstä on Suomessa viidennes; yhteensä noin 23 500 työntekijää, joista erilaisissa tuotekehitystoiminnoissa noin puolet, neljännes tuotannossa ja neljännes hallinnossa.
Sähkömoottorien
valmistus nousussa
Pitkään lähes paikallaan polkenut sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus on ollut nousussa jo neljättä vuotta. Alan johtava yritys on ABB Finland.
Osavalmistus, valmistuspalvelut, sopimusvalmistus ja kokoonpano nousivat 2000-luvulle tultaessa alan merkittäväksi toimijaksi pääasiassa Nokian vetämässä tuotantoverkostossa. Sittemmin ala on hiipunut selvästi, ja 2000-luvun kehitystä on leimannut tuotannon kasvu tai siirto ulkomaille lähemmäksi kasvavia markkinoita ja halvempaa työvoimaa.
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannosta on Suomessa saanut palkkansa noin 62 000 ihmistä. (KU)
uutiskirje 
