Lex Nokialla halutaan kertoa, että sähköpostiasi saatetaan tarkkailla
Eduskunnassa valmisteilla oleva Lex Nokia eli urkintalaki on ristiriidassa sen kanssa, että työntekijällä on oikeus yksityisyyteen työpaikallakin.
Näin arvioi oikeustieteen lisensiaatti Pirkko Pesonen tuoreen, Lapin yliopiston hyväksymän lisensiaattityönsä pohjalta. Tutkimus koskee sähköpostin ja tietoverkon käyttöä työpaikoilla.
– Lex Nokia sallisi työnantajan käsitellä myös työntekijän yksityisiä viestejä, joissa työnantaja ei ole osapuoli, Pesonen toteaa.
– Nyt tuntuukin jääneen pohtimatta, kuinka perustavanlaatuisiin oikeuksiin ollaan puuttumassa.
Oikeus yksityisyyteen
työpaikallakin
Pesonen ei ole ainoa, joka arvostelee lakiesitystä. Oikeusoppineet ovat mediassa arvioineet, että esitys on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Myös kansalaisjärjestöt ja oppositiopuolueet ovat suhtautuneet lakiesitykseen kriittisesti.
Pesonen on omassa tutkimuksessaan paneutunut yksityiselämän suojaan työpaikalla. Hän sanoo, että suomalaisen lainsäädännön ohella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut tukevat sitä, että että työntekijällä täytyy olla oikeus sananvapauteen ja yksityiselämän suojaan työpaikalla.
– Yleensä ajatellaan, että yksityisyyden suoja koskee sitä, mitä tapahtuu kotona ja henkilökohtaisessa tuttavapiirissä. Mutta ihmisellä on oikeus ylläpitää ihmissuhteita myös työaikana. Perusoikeus on niin voimakas oikeus, että se on voimassa kaikkialla.
Hänestä tämä oikeus rajoittuu, jos työnantaja saisi oikeuden urkkia työntekijän sähköpostin tunnistetietoja, jotka paljastavat, keitä työntekijän ystäväpiiriin kuuluu ja millaisista asioita tämä on kiinnostunut.
– Työntekijällä on oikeus pitää yhteyttä kehen haluaa.
Työnantaja voi rajata tätä oikeutta joissain etukäteen osoitetuissa tilanteissa. Sen sijaan puhuttaessa lakiesityksen yhteydessä siitä, että työnantajan oikeus tutkia työntekijän sähköposteja tämän loman aikana, on asiat sotkettu pahan kerran.
– Nykyinen työelämän tietosuojalaki lähtee siitä, että työnantaja saa tutkia tunnistamistietoja poissaolotilanteissa, mutta sitä ennen työnantajan on pitänyt huolehtia, että työntekijällä on ollut mahdollisuus ohjata loman aikainen työposti vaikkapa toiselle työntekijällä. Tällöin työnantajalle ei tulisi tarvetta näprätä työntekijän sähköposteja, Pesonen sanoo.
– Oikeutta ei siis ole olemassa siinä muodossa, että sähköpostiliikennettä saisi seurata salaa, kuten nyt kaavaillaan.
Pesonen painottaa, että salaisuuden piiriin kuuluvat lain mukaan sekä itse sähköpostiviesti että sen tunnistetieto, josta ilmenee, kuka lähettää kenelle ja mistä aiheesta viestin.
– Mutta eduskunnan perustuslakivaliokunta on pikku hiljaa lausunnoissaan erottanut tunnistetiedon tämän suojan reuna-alueelle ja alkanut sitten tulkita niin, että kyse on kahdesta eri asiasta, joista tunnistamistietoon voidaan kohdistaa toimenpiteitä.
Työntekijät
varpailleen
Monien kansalaisten tapaan Pesonen arvioi, että laki on heikko pyrkimyksessä estää yrityssalaisuuksien vuotaminen. Tuskin kukaan käyttäisi siihen työsähköpostiaan, koska muita keinoja on tarjolla pilvin pimein.
– Lisäksi on olemassa niin hyviä suojausjärjestelmiä, joilla voidaan suojata tietoja niin, ettei työntekijä pysty tietoa kopioimaan saatikka lähettämään. Lakiesitys onkin liioiteltu suhteessa siihen vaaraan, mitä työntekijät muka vuotaisivat työnantajan liikesalaisuuksia sähköpostilla.
– Vuotamisen vaara on oleellisempi, kun työntekijä siirtyy kilpailijan palvelukseen. Tähän ongelmaa onkin sitten olemassa erilaisia työlainsäädännön ratkaisuja, kuten karenssi, jonka aikana työssä tullut tieto ehtii vanhentua.
Pesonen arvioi, että laki halutaan yrityspiireissä heikkouksistaan huolimatta, koska isot liikeyritykset pyrkivät kaikin keinoin minimoimaan uhat.
– Se olisi myös viesti työntekijöille: sähköpostiasi saatetaan seurata.
Hänestä lain valmistelussa on jäänyt punnitsematta se, onko lopputulos suhteessa savutettavaan hyötyyn. Hän näkeekin lakiesityksessä linjan, jolla työntekijältä viedään pikku hiljaa oikeuksia työpaikalla.
uutiskirje 
