Tarvitaanko sosiaalialallekin uhkasakot?
Kysymykset esittää Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n uudeksi puheenjohtajaksi viime kuun lopulla valittu Tero Ristimäki.
Kimmokkeen ensimmäiseen kysymykseen Ristimäelle antaa uutinen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) Helsingin ja Uudenmaan sairaalapiirille langettamasta kahden miljoonan euron uhkasakko. Sakon syy on se, ettei HUS ole kyennyt suoriutumaan hoitotakuuvelvoitteistaan.
Toisella kysymyksellään Ristimäki ilmentää huoltaan siitä, mitä seurauksia aluehallinnon uudistamiselle ja vireillä olevan valtionhallinnon tuottavuusohjelman etenemisellä on sosiaalialalla.
Suomessa on olemassa hoitotakuu, ja täällä on säädökset sosiaalitakuusta, jonka mukaan seitsemässä päivässä pitäisi joko saada toimeentulotukipäätös tai päästä sosiaalityöntekijän puheille. Meillä on myös aikarajat ryhtymiselle toimenpiteisiin lastensuojelussa ja vanhusten palvelutarpeen arvioinnissa.
– Sosiaalihuollonkin valvonta siirtyy vuoden vaihteessa TEO:lle muistuttaa Ristimäki kysymyksensä taustaksi.
Vaatimuksia lisää,
valvonta vähenee
Talentia selvitti keväällä jäsentensä näkemyksiä sosiaalitakuun toteutumisesta ja toimeentulotuen kehittämisestä. Sosiaalitakuu toteutuu selvityksen mukaan huonosti suurissa ja keskisuurissa kunnissa.
Niissä noin neljännes asiakkaista joutuu odottamaan yli säädetyn takuuajan toimeentulotukipäätöstä tai pääsyä sosiaalityöntekijän luo. Syinä ovat henkilöstöpula ja työn organisoinnin puutteet, mutta myös ensisijaisten tukien alhainen taso.
Talentiassa ei tietenkään toivota, että olosuhteisiin sosiaalihuollon alalla tarvittaviin parannuksiin päästään vasta TEO:n uhkasakkojen kautta. Sen lääkevalikoimaan sosiaalitakuun toteutumisen parantamiseksi kuuluvat etuuskäsittelyn menetelmien kehittäminen ja aivan välttämätön henkilöstön lisääminen.
Sosiaalitakuun toteutumisen turvaaminen edellyttää Talentian jäsenistön mukaan sosiaaliohjaajien ja myös sosiaalityöntekijöiden virkojen lisäämistä.
Lääninhallitusten katoaminen maailmankartalta aluehallinnon uudistamisen seurauksena ja Ristimäen sanoin ”näköjään kaikkea järjellistä toimintaa leikkaamaan tarkoitettu” valtionhallinnon tuottavuusohjelma vievät kehitystä Talentian näkökulmasta aivan väärään suuntaan.
– Alallamme on sellainen ongelma, että yksityinen sosiaalipalvelusektori on kasvanut viime vuosina liikevaihdoltaan 25 prosenttia, ja henkilöstöltään saman verran, aloittaa Ristimäki perustelunsa.
– Yksityinen sosiaalipalvelusektori on itse asiassa nopeimmin kasvava toimiala ja minä olen voinut havaita olevani kasvualaa edustavan ammattijärjestön puheenjohtaja.
Alan kasvu ei tietenkään ole se varsinainen ongelma, mutta ammattijärjestön puheenjohtajalle huolen aiheuttaa se pysyykö valvonta perässä.
– Valvontaan pitäisi ehdottomasti löytyä resursseja lisää, mutta pikemminkin näyttää tapahtuvan päinvastoin. Vaatimuksia lisätään, mutta resursseja ajetaan alas.
Köyhyyden
syyt esiin
Tero Ristimäen mukaan sosiaalitakuusta on syytä puhua nyt myös siksi, että maassa valmistellaan suurta uudistusta sosiaaliturvaan, Hän on itse mukana uudistusta valmistelevan Sata-komitean taustalla työskentelevässä Akavan sisäisessä asiantuntijaryhmässä. Talentian edustajan erityisosaaminen liittyy toimeentulotuen kysymyksiin.
Nähtäväksi jää missä määrin Talentian asiantuntemusta tullaan komitean työn lopputuloksessa näkemään.
Komiteasta tihkuneet tiedot kertovat, että Talentian tavoitteet muun muassa tulevasta toimeentulotuesta saattavat jäädä toteutumatta ainakin joiltain osin. Talentian kanta toimeentulotuen perusosan siirtämiseen Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi on kielteinen.
Talentian jäsenkunnan kantaa on selvitetty kaksi kertaa, vuosina 2005 ja 2008. Ristimäen mukaan sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien näkemys on tullut kriittisemmäksi
– Valtakunnallisen yhdistyksemme Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijöiden kannanottoa käsiteltiin liiton hallituksessa marraskuun lopulla. Viesti oli se, että edelleen pitäisi pureutua köyhyyden rakenteellisiin ja psykososiaalisiin kysymyksiin ja niiden syihin. Pelkällä toimeentulotuen Kela-siirrolla köyhyyttä ei hoideta.
Arvio toimista
oikeaan aikaan
– Mielestämme tätä asiaa on pohdittava siitä näkökulmasta, että sosiaalituen tarpeessa olevat asiakkaat eivät putoaisi maksutavan vuoksi sosiaalityön ulottumattomiin.
Epäily tällaisesta mahdollisuudesta saattaa Ristimäen mukaan hyvinkin osoittautua oikeutetuksi, mutta hän haluaa katsoa sitä mahdollisuuksien kautta.
Mahdollisuus voisi liittyä keskustelussa esiin nostettuun, Kela-siirron yhteydessä toteutettavaan ideaan. Kyse on toimintatavan muutoksesta, joka tarkoittaa sitä, että asiakkaan elämäntilanne arvioidaan silloin, kun siihen on kaikkein parhaat mahdollisuudet vaikuttaa.
Asiakkaan joutuessa toimeentulon tarpeeseen, voisi yhtenä toimenpiteenä olla esimerkiksi se, että sosiaalityöntekijä arvioisi joka tapauksessa henkilön elämäntilanteen ja sen millä avuilla hän pääsee eteenpäin.
Jos ei mitään tarvetta muihin palveluihin ilmene, sosiaalityöntekijä ikään kuin kirjoittaisi lähetteen toimeentulotuen maksamiseksi.
uutiskirje 
