KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Oman rytmin mukaan

Timo Kopomaa rentoutuu Helsingin Mäkelänrinteen uimahallissa. Uimahalli on yksi leppoisuutta edistävistä palveluista, jotka ovat kaikkien ulottuvilla.

Timo Kopomaa rentoutuu Helsingin Mäkelänrinteen uimahallissa. Uimahalli on yksi leppoisuutta edistävistä palveluista, jotka ovat kaikkien ulottuvilla. Kuva: Jarmo Lintunen

Mitä yhteistä on joogalla, työpaikan taukotiloilla, talonvaltauksilla, ite-taiteella ja joulukuusella? Ne kaikki ilmentävät tuottavuuspaineista hellittämistä ja oravanpyörästä irrottautumista, väittää leppoistamisen tekniikoista pamfletin laatinut Timo Kopomaa.

ELIAS KROHN
19.12.2008 6.00
Fediverse-instanssi:

Tutkija Timo Kopomaa näkee leppoistamisessa uuden yhteiskuntaa muuttavan trendin

Tehokkuusvaatimukset, tuottavuus, tulosvastuu, yhä koveneva kilpailu… Tällaisin sanoin meidän aikaamme, varsinkin työelämää usein kuvataan – eikä syyttä. Helsinkiläinen kaupunkitutkija Timo Kopomaa väittää kuitenkin, että suunta on jo kääntynyt. Kopomaan mukaan olemme matkalla kohti leppoisampaa maailmaa, onnellisen hitauden aikakautta.

Tuoreessa Leppoistamisen tekniikat -pamfletissaan (Like, into-sarja) Kopomaa esittelee tämän suuntauksen ilmenemismuotoja uushenkisyydestä, joogasta ja retriiteistä vuorotteluvapaisiin, puutarhanhoitoon, kävelyretkiin ja leppoisuutta suosiviin kaupunkirakenteisiin. Kopomaa kertoo Viikkolehdelle tulleensa kirjaa tehdessään siihen tulokseen, että tällaiset ilmiöt eivät ole marginaalista puuhastelua tai nopeasti ohimenevä trendi, vaan elämme todella jo leppoistamisen aikaa.

Hän myöntää kuitenkin, että työelämässä tehokkuuspaineet ovat kovia.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kun tehostetaan työntekoa, se merkitsee helposti, että harvemmat tekevät enemmän.

Siksi Kopomaan mielestä tulisi esimerkiksi jatkaa ja kehittää vuorotteluvapaajärjestelmää sekä mahdollisesti lyhentää työaikaa, jolloin voitaisiin myös palkata lisää työntekijöitä.

Työnantajakin
voi hyötyä

Eniten leppoistamisen ideoille on Kopomaan mukaan kuitenkin tällä hetkellä tilaa työnteon kovan ytimen ulkopuolella. Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi työympäristön viihtyisyyttä, taukoja ja taukotiloja, etätyötä kotona tutussa ympäristössä tai työmatkojen hyödyntämistä ja laskemista mukaan työaikaan.

– Eri ammattiryhmillä on tietysti erilaiset tarpeet, Kopomaa tarkentaa.

Hän uskoo, että leppoistaminen voi palvella myös työnantajan intressejä. Kun saa työskennellä oman rytmin mukaan ja viihtyvyyteen panostetaan, tuloksetkin saattavat parantua. Siinä mielessä tehostaminen ja leppoistaminen eivät ole toistensa vastakohtia.

Työnantajat saattavat itsekin järjestää työntekijöilleen monenlaista ohjattua rentoutusta. Pahimmillaan siitä saattaa Kopomaan mukaan kuitenkin tulla ”pakkorentoutusta”. Epämääräisempään palloiluun ja oman ajan varaamiseen työnantaja ei välttämättä suhtaudu yhtä myönteisesti.

– Mutta uskon, että pitkällä tähtäimellä hyödyt ovat molemminpuoliset. Hyöty näkyy luovuudessa ja innovatiivisuudessa. Työn turvallisuuskin saattaa edellyttää oman ajan varaamista. Ihmisillä on jo nyt omia tapoja leppoistaa työrytmiään ja tempoaan ilman, että siitä pidetään suurta ääntä.

Työelämän tavoin koulutuksessakin tahtia on viime aikoina kiristetty, kun esimerkiksi opintoaikoja on pyritty lyhentämään.

– Olen huolissani, mihin suuntaan se kehitys menee, Kopomaa myöntää.

Hän esittelee pamfletissaan ”hidasta oppimista”, jossa seurataan opiskelijoiden omaa rytmiä ja lähdetään liikkeelle heidän omasta arjestaan ja kokemusmaailmastaan pelkän tietojen pänttäämisen sijasta.

Yhtenä suomalaisena esimerkkinä hitaasta opetuksesta Kopomaa mainitsee avoimen yliopiston, jossa jokainen voi kehittää itseään varsin vapaasti. Koponen arvelee, että sähköinen verkko-opetuskin voi parhaimmillaan täyttää hitaan opetuksen kriteerit, jos työskentely on reaaliaikaista ja sosiaalinen vuorovaikutus toimivaa.

Miten irrottautua
monisähläämisestä?

Vapaa-ajalla olennaista on Kopomaan mukaan ”elvyttävä poiskytkeminen” – arkisten huolien unohtaminen hetkeksi. Perinteistä suomalaista hellittämistä edustaa tietysti mökkielämä saunomisineen. Nuoret ovat usein kuitenkin viehtyneitä toiminnallisempiin harrastuksiin, kuten lasketteluun, lumilautailuun tai värikuula-ammuntaan.

– Toiminnan ulkoinen toimeliaisuus ei sulje pois sitä, ettei se olisi leppoistavaa. Varmaan hyvin toiminnallisetkin harrastukset leppoistavat arkea. Ne voivat olla flow-kokemuksia, joissa ajantaju irtoaa ja pääsee pois tutuimmista haasteista.

Nuorten keskuudessa on kuitenkin myös toisenlaisia ajankäyttötapoja.

– Jotkut ryhmät tekevät itse omia vaatteita tai harrastavat retrotyyppisiä lautapelejä. Nuorison merkittävää ajankäyttöä on myös palloilu ostoskeskuksissa tai ABC-huoltamoilla, Kopomaa mainitsee.

Internetissä hengailu puolestaan saattaa sopivina annoksina olla leppoistavaa, mutta siitä voi tulla myös addiktio, josta pitäisi välillä irrottautua.

Tarvitseeko sitten vapaa-ajanvieton leppoisuudesta edes olla huolissaan? Eivätkö ihmiset ole aina osanneet rentoutua omalla ajallaan? Kopomaa toteaa kirjassaan, että meistä on vapaa-aikanakin tullut monisuorittajia – tai pikemminkin monisählääjiä. Toimettomuus ja hiljentyminen on monille vaikeaa tai tuntuu jopa pelottavalta. Syitä tähän Kopomaa ei ole tarkemmin analysoinut, vaan keskittyy pamfletissa pohtimaan tapoja irrottautua oravanpyöristä.

– En tiedä, onko muuta mahdollisuutta kuin kuunnella kunkin omaa rytmiä, luonnollista tempoa, mikä meillä tai perheenjäsenillä on. Ehkä sieltä löytyisi ratkaisuja vapaa-ajankin kiireeseen, Kopomaa summaa.

Hidas kaupunki
suosii oleskelua

Elämän leppoisuus ei kuitenkaan edes vapaa-aikana ole kiinni pelkästään yksilöiden ja perheiden omista valinnoista. Siihen vaikuttavat myös politiikan piiriin kuuluvat asiat, kuten julkiset palvelut, kaupunkisuunnittelu ja liikenne.

Kopomaa esittääkin, että leppoistamisesta tehtäisiin esimerkiksi tasa-arvonäkökulman tavoin yksi keskeinen kriteeri, jolla arvioidaan kaikkia yhteiskunnallisia ratkaisuja.

Palveluista kirjastot ja uimahallit voi helposti mieltää leppoistaviksi. Kopomaakin viihtyy niissä ja luonnehtii niitä tärkeiksi hyvinvointivaltion saavutuksiksi. Kaupunkisuunnittelussa hän esittelee käsitteen ”hidas kaupunki”. Slow city -liike syntyi alkujaan Italiassa pikaruoan vastaisen slow food -liikkeen vanavedessä. Hitaiden kaupunkien verkostoon kuuluu nyt kymmeniä eurooppalaisia kaupunkeja.

Hitaissa kaupungeissa korostetaan kulttuuria sekä kaupungin omaa historiaa ja paikallisia vahvuuksia. Kopomaa luonnehtii ilmiötä vastareaktioksi yhdenmukaistuvalle Yhdysvalloista peräisin olevalle kaupunkikehitykselle, jossa turbokapitalismi on nielaissut kiireettömyyden ja joutohetket.

Liikenteessä hitauden konkreettisia ilmentymiä ovat nopeusrajoitukset ja hidastetöyssyt. Viihtyvyyden ja turvallisuuden vuoksi nopeutta ja autoilun vapautta on Kopomaan mukaan muutenkin rajoitettava.

Leppoisaan kaupunkiin kuuluvat myös aukiot, joilla on istutuksia ja oleskeluun tarkoitettuja kalusteita, puistoalueet, kapeat ja polveilevat kadut sekä taideteokset niin katutilassa kuin sisällä julkisissa rakennuksissa.

Leppoistamista on Kopomaan mukaan sekin, kun ihmiset itse ottavat kaupunkitiloja haltuunsa. Yhdysvalloissa ympäristötaideprojekti PARK(ing)in installaatioissa on otettu parkkipaikkoja virkistyskäyttöön, ja Helsingissäkin järjestettiin toissa syksynä parkkiruutupiknik.

Urbaanina leppoistamisena Kopomaa esittelee myös talonvaltaajien elämäntyylin, joka muistuttaa hieman kesämökkeilyä: varustetaso on alkeellinen, ja paikkoja korjaillaan pikku hiljaa.

Mahdollisuudet
eivät käy tasan

Leppoistamisessakin törmätään varallisuuseroihin. Osa leppoistamisen tekniikoista on ilmaisia ja kaikkien hyödynnettävissä, mutta vaikkapa rauhalliseen ja idylliseen asuinympäristöön ei välttämättä kaikilla ole mahdollisuutta. Toisaalta esimerkiksi työttömyys saattaa johtaa eräänlaiseen pakkoleppoistamiseen.

Vähävarainenkin voi Kopomaan mukaan silti tehdä valintoja leppoisuuden hyväksi.

– Sekin voi olla valinta, että jos asuu vuokralla, niin muu elämä on leppoisampaa kuin jos olisi asuntosäästämiskierteessä.

Yksilöllisiä ratkaisuja merkityksellisempänä Kopomaa pitää kuitenkin yhteistä tekemistä ja kansalaistoimintaa. ”Kollektiivisena liikkeenä leppoistaminen voi etanadynamiitin lailla murtaa hitaasti paisuessaan vahvojakin rakenteita”, hän maalailee pamfletissa.

”Ite-taide on
vastakulttuuria”

Kopomaa sanoo itse olevansa luonteeltaan huolestumaan taipuvainen, mutta juuri siksi leppoistavat elämäntavat ovat hänelle tärkeitä. Hän pelaa ystäviensä kanssa kaukalopalloa, käy uimassa ja mökillä rakentaa japanilaista puutarhaa.

– Se on ehkä enemmän risujen raahaamista, mutta mielikuvituksessani se ympäristö näyttäytyy japanilaisena puutarhana, Kopomaa hymyilee.

Myös musiikin kuuntelu on hänelle tärkeä osa arkea. Viime aikoina hän on tosin siirtynyt aiempaa rauhallisempaan musiikkiin ja vähentänyt kuuntelua.

– Ehkä iän myötä on tapahtunut tällainenkin muutos, että leppoisuus merkitsee hiljaisuutta.

Yksi tärkeä leppoistava harrastus Kopomaalla on ite (itse tehty elämä) -taiteilu, nykykansantaide. Hän on sisustanut kesäpaikkansa puuseen muovisilla jättihyönteisillä ja muilla eläinhahmoilla. Työpaikallaan koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa hän pitää vaihtuvaa taidenäyttelyä pienessä palokalustekopissa. Kopomaa luonnehtii ite-taiteilua merkittäväksi liikkeeksi, vastakulttuuriseksi utopiaksi, joka osaltaan romuttaa ajatusta tehokkaasta ja täydellisestä yhteiskunnasta.

Jouluna koti
leppoistetaan

Entä millaisia neuvoja leppoistamisen asiantuntija antaisi jouluvalmistelujen kanssa stressaaville?

– Aika monilla joulun odotus on enemmän toimeliaisuutta ja kiirettä, ja jouluaatosta vasta hiljenee. Olisi hienoa, jos pystyisimme rauhoittumaan jo ennen joulua ja jättämään kuluttamisen vähemmälle. Korostaisin myös itse tehdyn arvostamista, Kopomaa linjaa.

Kopomaan mukaan jouluperinteissä kyllä toteutuvat monet leppoistamisen ideat. Jouluna koti leppoistetaan, kun sisälle tuodaan kuusi koristeltavaksi, sytytetään kynttilöitä ja ehkä pystytetään seimiasetelma.

– Näin luodaan kodista suojaisa rauhoittumisen tila, erityisen rauhallinen saareke.

Joulu voisi siis olla oivallinen tilaisuus aloittaa muutos kohti leppoisampia elämäntapoja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Uusimmat

IPES-Foodin tuoreen raportin mukaan maailman ruokajärjestelmän työntekijät joutuvat laajamittaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Maailman ruokkijat työskentelevät köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

21.11.2026

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

21.11.2026

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset