Eero Niiniviita:
Kansan Uutisten paperisen tiistaista torstaihin ilmestyvän päivälehden lopettaminen ensi vuoden syyskuussa ja siirtyminen seitsenpäiväiseksi nettilehdeksi on herättänyt monissa huolta siitä, miten lehden iäkkäämmät lukijat pysyvät mukana uudistuksessa.
Ensimmäisten joukossa asiasta älähti ”liki kasikymppinen aktiivinen netin käyttäjä” Tampereen Tohlopista. Eero Niiniviita kirjoitti KU:n verkkolehden mielipidepalstalle, että aika ja tavat muuttuvat, miksi siis jäädä lehden teossa sata vuotta vanhoihin menetelmiin.
Kansan Uutiset kävi kyselemässä tarkemmin Niiniviidan ajatuksia.
– Sanotaan, että vanhat ihmiset jäävät paitsioon. Mutta kyllä nyt on syytä itse kunkin katsoa peiliin. On muututtava, kun maailma muuttuu, sanoo Niiniviita.
Hänelle itselleen muutos oli tuttua jo työelämästä. Nuorena hankitun peltisepän ammatin jälkeen tuli moni muu tehtävä ja lisää koulutusta. Eläkkeelle hän jäi 48 vuotta kestäneen työputken jälkeen kylmälaitteiden suunnittelijan tehtävistä Huurteelta.
Nettikursseille
Vielä toistaiseksi ikäihmisissä on vähän netin käyttäjiä. Mutta määrä kasvaa kaiken aikaa. Niiniviita muistuttaa ikääntyville tarkoitetusta ilmaisesta nettikoulutuksesta, jota ainakin Tampereella on halukkaille tarjolla runsaasti.
– Sinne vaan mukaan nettikurssille. Miksi pudota tahallaan pois nykyelämästä? Netti on nykypäivää. Sitä asiaa ei muuksi muuteta sanomalla, että minä en ikinä hanki nettiä.
– Sitä paitsi tutkimusten mukaan esimerkiksi tamperelaisista jo 80 prosentilla on netti kotona. Eivät kai kaikki jäljelle jääneet 20 prosenttia voi olla juuri vasemmistolaisia, Niiniviita heittää.
Se, että Niiniviita itse on ikävuosistaan huolimatta taitava ja ahkera netin käyttäjä, selittyy osin sillä, että hän ehti opetella uuden välineen aakkoset vielä työelämässä ollessaan. Niitä taitoja on sitten ollut helppo kohentaa omatoimisesti eläkepäivinä.
– Kävin avoimessa yliopistossa opiskelemassa kirjallisuutta ja historiaa. Yksi historian osio suoritettiin netin välityksellä. Silloin minulle kirkastui, miten hieno asia netti on, sillä kurssilla oli yksi USA:han Suomesta muuttanut siirtolainen, jonka kanssa kävin keskusteluja verkossa, Niiniviita kertoo.
Nyt Niiniviita seuraa ahkerasti kaikkea sähköistä tiedotusta. Päivittäisellä uutislautasella on tv-uutisten lisäksi päivälehtien nettiversiot ja vain netissä ilmestyvät Uusi Suomi ja tamperelainen Kansan Lehti. Lisäksi hän seuraa monia keskustelupalstoja ja blogeja.
Uutisten
tausta esiin
Kansan Uutiset Niiniviidalle on tullut koko lehden ilmestymisen ajan. Hän on nähnyt, mitä vuosikymmenet ovat saaneet aikaan.
– Lehti on kuihtunut kuihtumistaan ja siitä on tullut pääkaupunkiseudun lehti.
– Ja se, että lehti kannetaan postiluukkuihin täällä periferiassa vasta puolelta päivin, on huono asia.
Jo tästä syystä Niiniviita iloitsee nettilehteen satsaamisesta, sen kun saa tutkittavaksi päätteelleen jo aamukuudelta asuinpaikasta riippumatta.
– Se vain pelottaa, viekö uudistus lehteä vielä enemmän pääkaupunkikeskeisemmäksi.
Vuosia sitten kuollut demareiden paikallinen tiedonvälittäjä Kansan Lehti elää nyt uutta nousua verkkolehtenä. Niiniviita kysyykin, eikä Vasemmistoliitto voisi ottaa demareita mallia, ja synnyttää Pirkanmaalla aikanaan ilmestyneen Hämeen Yhteistyön uudestaan verkkolehtenä.
– Sillä en oikein usko, että Kansan Uutisilla voisi olla mahdollisuuksia toimia paikallisesti nykyistä vahvempana verkkolehtenäkään.
– Jos maailma ja yhteiskunta pirstaloituu, miksi lehdet eivät tekisi samaa. Paikallisuus netissä on halvempaa kuin paperilla, Niiniviita jatkaa.
Vielä jonkin aikaa ilmestyvästä KU:n arkilehdestä Niiniviita on etsinyt lähinnä uutisia taustoittavaa materiaalia. Samanlaisia odotuksia hän kohdistaa nettilehteenkin.
– Uutisvälineenähän sanomalehti on jo kuollut. Televisio voittaa sen moninkertaisesti ja netistä voi seurata uutiset tuoreeltaan.
Kansan Uutisten verkkolehdeltä Niiniviita ei ensisijaisesti odota kovan uutiskilpailijan roolia vaan pureutumista uutisten taustoihin. Laajemmin ja syvemmin samaa tehtävää Niiniviita toivoo Viikkolehden hoitavan jatkossakin, kuten se on tehnyt nytkin.
Keskustelu
nimillä
Nettikeskustelu käynnistyi KU:n uusilla verkkosivuilla välittömästi vilkkaana, mistä voisi päätellä, että avointa keskusteluareenaa on jo odotettu.
– Minua kiusaa, että sinne ei välttämättä tarvitse kirjoittaa omalla nimellä. Moni nimimerkin taakse menevä kirjoittaa sellaista, mitä hän ei muuten kehtaisi sanoa.
Niiniviita ihmetteleekin KU:n ratkaisua, joka vaikuttaa hänen mukaansa suoraan keskustelun sisältöön lisäämällä turhaa nokittelua.
Toisaalta hän kyllä myöntää, että jos nimimerkit kielletään, keskustelijoiden määrä vähenee.
uutiskirje 