KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Punaiset hallitsivat Haminaa maltillisesti

Haminan raatihuone oli vallan ja vallankumousten keskus. Kuva talvelta 1917, jolloin Venäjän vallankumous oli herättänyt valtavan innostuksen yli poliittisten ja kansallisuusrajojen. Hamina 1918 -kirjan kuvitusta.

Haminan raatihuone oli vallan ja vallankumousten keskus. Kuva talvelta 1917, jolloin Venäjän vallankumous oli herättänyt valtavan innostuksen yli poliittisten ja kansallisuusrajojen. Hamina 1918 -kirjan kuvitusta. Kuva: Hamina 1919 kirjan kuvitusta

Olli Korjus pyrkii tuoreessa kirjassaan luomaan uudenlaista kokonaiskuvaa Haminan seudun tapahtumista kansalaissodan aikana. Hänen mukaansa punaisen väkivallan raakuutta ja summittaisuutta on aiemmassa historiankirjoituksessa liioiteltu.

Elias Krohn
4.1.2009 20.38
Fediverse-instanssi:

Tutkimus taustoittaa kansalaissotaa myös paikallishistoriaa laajemmin

Olli Korjus: Hamina 1918. Nimi nimeltä, luoti luodilta. Atena 2008. 391 sivua.

Punaisten hallitsemassa Etelä-Kymenlaaksossa ei käyty kansalaissodassa rintamataisteluja, mutta sotilaallista toimintaa ja monenlaisia selkkauksia sielläkin oli: ihmisiä vangittiin ja teloitettiin puolin ja toisin, oli sabotaaseja, siviilivastarintaa, keinottelua, elintarvikkeiden piilottelua ja salakuljetusta.

Harrastajahistorioitsija ja punakaartilaisen poika Olli Korjus käy Hamina 1918 -kirjassaan läpi sodanaikaisia tapahtumia Haminan seudun näkökulmasta. Hän kyseenalaistaa aiempia käsityksiä, jotka hänen mukaansa edustavat voittajien historiankirjoitusta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kekkonen johti yhdeksän punaista ampunutta teloitusryhmää.

Siinä punaisten toiminta Haminan seudulla on esitetty lähinnä primitiivisen vihan ohjaamana summittaisena terrorina. Olli Korjuksen mukaan tapahtumat olivat kuitenkin olennaisilta osin Haminan punakaartin johdon hallinnassa ja punaisten toiminta oli sotilaallisen logiikan näkökulmasta pääosin täysin järkeenkäypää.

Sosiaalinen
hallinto

Haminassa sekä sotilas- että siviilivallan siirto punaisille tapahtui verettömästi, vaikkakin väkivallan uhan alla. Kaupunginvaltuuston sittemmin korvannut Vallankumouksellinen työväenneuvosto ei nimestään huolimatta toiminut erityisen vallankumouksellisesti, vaan keskittyi hoitamaan rutiinitehtäviä. Työttömyyden ja sosiaalimenojen rahoittamiseen kuitenkin panostettiin, alimpia palkkoja nostettiin ja suuripalkkaisimmat, kuten pormestarin ja kaupunginviskaalin, virat lakkautettiin. Lisäksi yksityinen kansankeittiö ja yhteiskoulu otettiin kaupungin haltuun.

Korjus luonnehtiikin kunnallishallinnon linjaa niin Haminassa kuin naapurikunnissakin pikemminkin sosiaaliseksi kuin sosialistiseksi. Porvaritkaan eivät sitä jälkeenpäin kovin ankarasti moittineet. Osittain punaisten vallanpitäjien varovaisuus ja yhteistyöhakuisuus selittyy sillä, että uusi järjestelmä oli tarkoitus vahvistaa kansanäänestyksellä.

Vääriä tuomioita?

Julmuuksia toki tapahtui punaisen vallan aikana, molemmin puolin. Huomattava osa punaisesta terrorista tapahtui juuri Kymenlaakson seudulla. Raa’an ja tarkoituksettoman väkivallan symboliksi on noussut erityisesti niin sanottu Kouvolan veripelto, jolla punaiset surmasivat vastustajiaan. Sinne tuotiin teloitettavia myös Haminasta.

Mirja Turunen käsitteli veripeltoja seikkaperäisesti vuonna 2005 julkaistussa väitöskirjassaan ja kumosi aiemmat päätelmät, joiden mukaan punaiset olisivat valikoineet teloitettavia sattumanvaraisesti ja kiduttaneet heitä. Kidutusväitteitä vastaan puhuivat ruumiintarkastuspöytäkirjat sekä valokuvat, joita Turunen analysoi oikeuslääkärin avustuksella.

Korjus jatkaa Kouvolan tapahtumien penkomista ja toteaa, että tuomiot niistä julistettiin lähes pelkästään yhden todistajan, Arvi Adamssonin lausuntojen perusteella, joka kuitenkin oli helposti johdateltava ja ”lähes hysteriaan asti säikky”. Korjus siteeraa Adamssonin tunnustuksia ja osoittaa tämän vedonneen tietyissä olennaisissa kohdissa vain siihen, mitä oli lukenut lehdistä tai mikä oli ”yleisesti tunnettua”.

Valkoinen historiankirjoitus Haminan seudun tapahtumista on perustunut osittain myös Haminan vt. kanttorin Ilmari Krohnin ja tämän puolison Hilja Haahden fiktiivisiin teoksiin, jotka Korjuksen selvitysten mukaan eivät todellisuuspohjaisuudestaan huolimatta ole kaikilta osin luotettavaa saati objektiivista lähdeaineistoa.

Haminassa, kuten valtakunnallisestikin, valkoisten kostotoimet sodan jälkeen olivat huomattavasti punaista terroria laajempia. Niiden osalta kiinnostava yksityiskohta kirjassa on presidentti Urho Kekkosen rooli. Kekkonen kuului Haminaan lähetettyjen Kajaanin sissien kantajoukkoon ja johti yhdeksän punaista ampunutta teloitusryhmää.

Globaali tausta

Korjuksen teos ei rajoitu pelkkään paikallishistoriaan, vaan sisällissota asetetaan siinä laajaan historialliseen ja kansainväliseen kontekstiin. Keskeinen taustatekijä oli ensimmäinen maailmansota: kun siirtomaat oli jaettu, suurvallat alkoivat levittäytyä toistensa reviireille. Maailman uusjako päästi myös vallankumoukselliset tuulet valloilleen. Suomen sisällissota oli Korjuksen mukaan vain pieni lisäke laajassa kansainvälisessä prosessissa.

Työväestön ahdinkokin liittyi osittain maailmansotaan. Vaikka Suomen taloudessa oli lopulta alkanut mennä hyvinkin lujaa Venäjän sotatarviketilausten ansiosta, palkkatyön varassa elävät köyhtyivät silti. Palkat eivät nousseet hintojen mukana, koska työvoimasta oli ylitarjontaa ja lakot olivat kiellettyjä sotatilan vuoksi.

Työnantajien ja valtiovallan otteet olivat alkaneet koventua jo aiemmin. Haminan seudulla Valkealan välikäräjät oli tehnyt työlainsäädäntöhistoriaa vuonna 1910 kieltäessään kollektiivisten työsopimusten laillisuuden. Työntekijöiden puolella luottamus reformistiseen tiehen alkoi horjua tämän kaltaisten päätösten vuoksi. Tämäkin oli kansainvälinen ilmiö.

Korjus torjuu usein esitetyt väitteet siitä, että Suomessa olisi kansalaissodan edellä ollut loistavasti toimiva demokratia. Eduskunnan valta oli varsin rajallista, ja kansalaissodan jälkeen rajallisuus haluttiin sinetöidä siirtymällä monarkiaan. Erityisesti kunnallisella tasolla demokratiavaje oli huutava: äänioikeus perustui tuloveroon ja maanomistukseen. Jokaisesta veroäyristä sai yhden äänen, eivätkä kaikkein köyhimmät saaneet äänestää lainkaan.

Korjuksen punaisen puolen näkökulmia painottava teos ei varmasti jää lopulliseksi sanaksi, mutta ainakin se ansaitsee tulla vakavasti huomioiduksi niin paikallisessa kuin valtakunnallisessakin historiantutkimuksessa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Tekniikan tohtorin älykkäässä esikoistrillerissä Katalonialainen kaava mennään kaasu pohjassa Barcelonassa

Kriminalisti ratkaisee älyllään Taina Haahdin uuden sarjan viisaassa ja lämpimässä avauksessa

Tatiana Elfin toinen trilleri Mestari kääntyy lähes kauhuromaaniksi eristetyllä saarella myrskyn ulvoessa

Uusimmat

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
05

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset