Karamelli ja pikaruoka maistuvat, mutta liikunta ei
Suomalaisten lihavien lasten ja nuorten määrä on kaksin-, jopa kolminkertaistunut 20 viime vuoden aikana. Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri Päivi Tapanainen selittää muutosta sillä, että koko elinympäristö on muuttunut.
– Lasten lihavuuden syyt ovat samat kuin koko väestön. Arkiliikunta on vähentynyt ja elintarvikkeiden pakkauskoot kasvaneet. Limsapullojakin myydään jo kaksi yhdessä. Lihavuushan on energian saannin ja kulutuksen välinen epätasapaino.
Karkkiautomaatit
korvikkeina
Samalla lasten syöminen on muuttunut entistä epäterveellisemmäksi. Karamelli ja pikaruoka maistuvat.
– Perheen yhteiset ruokailuhetket ovat vähentyneet. Meillä ei kokoonnuta enää syömään yhdessä terveellisesti.
Mussuttamisesta television ja tietokoneen ääressä on tullut lapsille tapa. Tavatonta ei ole, että nuoret seisoskelevat ruokatunnin aikaan koulun aulassa toisessa kädessä pitsaa ja toisessa litran kolapullo.
Tapanaisen mukaan tämä on myös yhteiskunnallinen asia.
– Jossakin vaiheessa kouluihin alettiin tuoda Amerikan mallin mukaan karkki- ja limsa-automaatteja. Ne johtivat siihen, että ei syöty enää hyvää kouluruokaa vaan maiskuteltiin kaikkea, mitä automaateista sai.
Tapanainen arvelee, että lihavuusongelmaan on havahduttu ja automaatteja ollaan pikkuhiljaa poistamassa koulujen auloista.
Terveyshaitat
näkyvät jo nuorena
Lihavuus on lapselle terveysongelma.
– Jo murrosiän ylipaino ennustaa selkeästi aikuisiän lihavuutta. Haitat ovat odotettavissa yhä nuorempina. Meilläkin on jo nähty, että sokeriaineenvaihdunta häiriintyy ja jopa tyypin 2 diabetes uhkaa lihavia nuoria.
Jos nuori ei saa painoaan alas, jatkossa uhkaavat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, kolesteroliongelmat, nivelsairaudet, unihäiriöt ja itsetunto-ongelmat.
– Lihavilla lapsilla on kavereiden piirissä hankalampaa, heitä kiusataan useammin ja nimitellään. Lihavat jäävät usein kaveriporukoiden ulkopuolelle.
Tämä voi Tapanaisen mukaan johtaa kierteeseen, jossa pienkin lapsi saattaa masentua ja syödä sen vuoksi lisää.
Lapsi tarvitsee
tukea perheeltään
Tapanainen pitää tärkeänä, että lapsen ylipainoon puututaan mahdollisimman aikaisin.
– Ennalta ehkäisy olisi parasta. Lapsi tai nuori ei pysty laihduttamaan ilman perheensä tukea. Useinhan myös lihavan lapsen vanhemmat ovat ylipainoisia. Silloin koko perheen pitäisi sitoutua muutoksiin.
Tapanainen vetää mukaan myös valtion, kunnat, järjestöt, teollisuuden ja kaupan.
– Kaikilla on rooli lihavuutta ehkäisevän ympäristön luomisessa.
Tapaninen tähdentää, että lasten opastuksen pitäisi olla enemmän terveyskeskeistä kuin painokeskeistä.
– Lasten ei tarvitse laihduttaa. Kasvu kyllä korjaa asiat, jos muuten elää terveellisemmin.
uutiskirje 
