Vaalirahoituslain muutos jäämässä puolitiehen

Keskusta ja kokoomus vastustavat vaalirahoituskattoa

Kohua synnyttäneen vaalirahoituslain kiristys on jäämässä torsoksi. Lakimuutosta selvittänyt oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarastin johtama työryhmä luovutti tiistaina oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.) mietinnön, jota päähallituspuolueet keskusta ja kokoomus vastustavat jo kättelyssä.

Siksi olisi ihme, jos työryhmän lakiesitys etenee hallituksen esitykseksi sellaisenaan.

Kiistaa herättää työryhmän ajatus, että laissa säädettäisiin ylärajat ehdokkaalle annettavalle tuelle ja ehdokkaan vaalikampanjan kuluille.

Sosialidemokraatit kannattavat lain kiristystä työryhmän suositusten mukaisesti. SDP:n edustajana työryhmässä istunut kansanedustaja Eero Heinäluoma toteaa kannanotossaan, että vaalirahoitustyöryhmän esitykset ovat kannatettavia ja puuttuvat ansiokkaasti siihen epäkohtaan, että yhä kasvava rahankäyttö alkaa vaikuttaa demokratiaan.

– Länsimaiden suuressa enemmistössä on jo aiemmin ollut rajoituksia niin mainonnassa, rahan keräämisessä kuin käytössäkin. Kaikkinaisia yksilönoikeuksia kunnioittavassa Yhdysvalloissakin on menty hyvin tarkkaan vaalirahoituksen säätelyyn ja enimmäisrajoihin, Heinäluoma huomauttaa.

Perustuslain
vastaista?

Keskustaa työryhmässä edustanut puoluesihteeri Jarmo Korhonen perustelee keskustan kielteistä kantaa sillä, että esitetyt vaalirahoituksen ylärajat voisi edelleen kiertää puolueyhdistysten toiminnan kautta.

– Viranomaisten on erittäin vaikea valvoa vaalirahoituksen rajoitusten noudattamista johtuen muun muassa ehdokkaille tarjotuista alennetuista ilmoitus- ja markkinointihinnoista, Korhonen toteaa.

Korhonen huomauttaa myös, että ehdokkaan omien rahojen käyttämisen rajoittaminen voisi olla perustuslain vastaista.

Myös kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen pelaa perustuslakikortilla.

– Ehdokkaan kampanjakuluille asetettu katto asettaisi ehdokkaat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Kampanjakaton toteutumista olisi käytännössä myös mahdotonta valvoa. Lisäksi on syytä selvittää, olisiko kampanjakatto perustuslain vastainen, Tujunen toteaa.

Tujusen mielestä ehdokkaiden välinen epätasa-arvo syntyisi siitä, että kampanjointikulut ovat hyvin erisuuruisia eri vaalipiireissä. Kampanjakulujen ylärajan myötä tuntemattomien kasvojen olisi entistä vaikeampi tulla valituiksi suurissa vaalipiireissä kuten Helsingissä ja Uudellamaalla.