Kansanedustajat pohtivat remonttia terveysrahoitukseen
Kansaneläkelaitoksen korvaukset yksityisille terveysasemille kasvoivat viime vuonna 30 miljoonalla eurolla. Eniten nousivat hammaslääkärikäynneistä koituneet kulut.
Yksityisiä terveyspalveluja tuettiin 252 eurolla. Lisäksi yksityiset terveystalot saavat työterveydenhuollosta Kela-korvausta. Summa on ennakkotietojen mukaan 254 miljoonaa.
Kolmesta suurimmasta yksityisestä terveysasemasta Mehiläinen ja MedOne ovat jo ulkomaisessa omistuksessa, Terveystalosta on tehty tarjous.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaltiokunnan jäsenten Anneli Kiljusen (sd.) ja Erkki Virtasen (vas.) mielestä terveyspalvelujen rahoitus pitäisi miettiä kokonaan uudelleen. Tukea ajatukselle antaa myös valiokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.).
Kansainvälisen omistuksen tulo terveysmarkkinoille on Kiljusen mielestä painava syy pohtia järjestelmä läpikotaisin.
Rahoitus kahdesta kanavasta
Kelan valtuutettujen puheenjohtajana toimiva Kiljunen pitää yksityisiä terveyspalveluja tarpeellisina. Ne täydentävät palveluja.
– Rahoitus pitäisi avata. Yhä useammin ihmiset hakeutuvat yksityisille terveysasemille, koska julkinen perusterveydenhuolto ei toimi.
Rehula painottaa, että valtiovalta päättää terveyspalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.
– Meillä on toisaalta budjettirahoitteinen ja toisaalta Kela-rahoitteinen, ns. kaksikanavainen, rahoitusjärjestelmä. Pitäisi virittää keskustelu, onko tämä oikein. Oleellista on, että palvelut saadaan järjestettyä ja ala pysyy hallinnassa.
Valiokunnan varapuheenjohtaja, plastiikkakirurgian professori Sirpa Asko-Seljavaara (kok.) muistuttaa, että globalisaation myötä myös terveyspalveluja tarjoavat yritykset ovat ostettavissa.
– Emme voi sille mitään. Palveluiden käyttäjät ovat kuitenkin suomalaisia, hän huomauttaa.
Lääkäripula syy vai seuraus?
Kiljunen on huolissaan terveyspalvelujen epätasaisesta jakautumista. Valtaosalla väestöä on työterveydenhuolto ja palvelut pelaavat. Julkista terveydenhuoltoa käyttävät varsinkin kotiäidit, työttömät ja vanhukset.
– Järjestelmä on jakautumassa kahtia. Se ei ole oikeudenmukainen.
Kiljusen mukaan julkisen sektorin työolot pitäisi saada houkutteleviksi. Rahan lisäksi se vaatii muutakin.
– Yksityiset terveysasemat pystyvät keräämään maksavaa asiakaskuntaa, koska ne tarjoavat pysyvät potilas-lääkärisuhteet ja nopeammat palvelut.
Rehula arvelee, että asiakkaat ajautuvat yksityisille vastaanotoille terveyskeskusten lääkäripulan takia. Vasemmistoliiton Virtanen näkee asian toisin.
– Vaikuttaa siltä, että eniten yksityisiä terveyspalveluja käytetään asukasta kohden vaurailla seuduilla, joilla julkinenkin terveydenhuolto toimii.
Aiheettomat tutkimukset kuriin
Virtasen mukaan Kela-korvauksen voisi hyväksyä, jos se poistaisi lääkäripulaa. Näin ei kuitenkaan syrjäseuduilla ole.
Asko-Seljavaara uskoo yksityisten terveysasemien Kela-kulujen kutistuvan, jos aiheettomat tutkimukset saataisiin kuriin. Hän kaipaa lisää osaamista varsinkin työterveyslääkäreiltä.
– Jos joku menee magneettikuvaukseen nyrjähtäneen isovarpaansa takia, se on aiheetonta. Tätä tapahtuu, koska sillä saadaan ihminen rauhoittumaan helpoiten. Työterveydenhuollon pitäisi tehdä vain tarpeellinen ja keskittyä ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn.
uutiskirje 