Halonen paalutti Nato-keskustelua:
Tasavallan presidentti Tarja Halonen korosti vuoden 2009 valtiopäivien avauspuheessaan laajaa yksituumaisuutta turvallisuuspolitiikan keskeisistä kysymyksistä. Tämän saavuttamiseksi selontekomenettelyä olisi presidentin mielestä syytä jatkaa.
Hän otti näin kantaa puheisiin, joiden mukaan selontekomenettely olisi syytä korvata esimerkiksi vuotuisella pääministerin ilmoituksella.
Presidentti kiisti myös tulkinnat joiden mukaan Suomen Nato-jäsenyys olisi tullut lähemmäksi valtioneuvoston muutettua vakiintunutta sanamuotoa tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Selonteon mukaan ”On olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä”.
Halonen muistutti, että selonteko on laadittu valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistyöllä.
– Hallituksen kanssa käymissäni keskusteluissa olimme täsmälleen yhtä mieltä siitä, että muuttuneesta sanamuodosta huolimatta politiikka ei muutu.
Selonteko ei Halosen mukaan tuo puolustusliiton jäsenyyttä yhtään lähemmäksi tai siirrä sitä yhtään kauemmaksi, vaan pitää jäsenyyden hakemista samanlaisena mahdollisuutena kuin ennenkin.
Halonen niputti jalkaväkimiinat ja rypäleaseet yhteen toteamalla kansainvälisten sopimusten pakottavan kehittämään korvaavia asejärjestelmiä. Suomi on allekirjoittanut jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen ajatuksella korvata ne rypäleaseilla. Rypäleaseet kieltävään kansainväliseen sopimukseen Suomi ei ole liittynyt.
Talouspolitiikan Halonen arvioi vuoden 2009 valtiopäivien tärkeimmäksi asiaksi. Taloutta on presidentin mielestä elvytettävä yhteiskunnallisesti eheyttävällä tavalla, jossa näkyvät oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja solidaarisuus.
Työmarkkinajärjestöjen äskeisen sopimuksen työttömyys- ja eläketurvasta eli sosiaalitupon, Halonen näki esimerkiksi yhteistyöstä ja yhteisvastuuta. Hallituksen lisätalousarvioesitystä Halonen piti askeleena kohti talouden elvyttämistä.
Vastauspuheessaan eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kiinnitti huomiota talouskriisiin ja moitti ”oman etunsa perkaajia”, jotka ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen.
– Paperitalous tarjosi nyt ennennäkemättömän laajat mahdollisuudet ennennäkemättömän suurelle joukolle ahneudelle altistuneille.
Niinistö piti keskustelua markkinoiden sääntelytarpeista hyvänä, mutta riittämättömänä. Hänen mielestään kansainvälisen yhteisön suurin haaste sijaitsee rahajärjestelmän perusrakenteissa, rahapolitiikassa ja valuuttakurssipolitiikasta sopimisessa.
Niinistö hirvitteli valtioiden elvytysvauhtia, jolla talouden elvyttämiseen otetaan laina yhteensä noin 50 miljardia viikossa. Lisäksi useat valtiot ovat sitoutuneet takausvastuisiin, jotka olisivat niiden kantokykyyn nähden tähtitieteellisiä.
– Velaksi on helppo elää, mutta toinen aihe on takaisinmaksu. Keinoina ovat vain kovat menoleikkaukset tai raju inflaatio, puhemies varoitti.
Niinistö ennusti, että vaurioita syntyy kaikesta elvytyksestä huolimatta.
uutiskirje 
